Siirry suoraan sisältöön

Qstockissakin testattu innovaatio tehostaa kierrätystä yleisöfestivaaleilla

20.9.2021

Qstock-viikonlopun aikana kertyi yli 16 tonnia jätettä, josta vain murto-osa saatiin kiertoon. Jäteastioiden sisällön erittely antaa dataa, josta opiksi ottamalla kierrätysastetta voidaan nostaa.

Monelle festivaalijärjestäjälle jälkisiivous ja jätteet ovat tuttu ongelma. 

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen kautta Qstockin avuksi löytyi Haurun Jäteauto Oy, joka toi festarin tapahtuma-alueelle keräysastioita muovituopeille, snapsilaseille, nippusiteille, polttokelpoiselle jätteelle, pahville ja kartongille sekä biojätteelle.

”Pyrimme vuosi vuodelta pienentämään tapahtuman ympäristövaikutuksia, ja hankkeen kautta tullut mahdollisuus tarjota testialusta ympäristöinnovaatioille oli luonnollisesti meille mieluisa”, toteaa Qstockin kumppanuuspäällikkö Olli Muhonen.

Haurun kehittämään Hauru Smart Festival Waste Management Conceptiin kuului keräyksen lisäksi astioiden täyttöasteen seuranta Jaete-pinnanmittausanturilla ja Macon Oy:n kanssa tehty analyysi kerätyn jätteen koostumuksesta sekä jätehuollon hiilijalanjäljen laskenta.

”Näin laajaa selvitystä jätteiden koostumuksesta ei ole aiemmin Suomessa festariolosuhteissa tehty”, arvelee Macon Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ahokas.

Kierrätysasteessa parannettavaa

Haurun keräysastioihin kertyi festivaaliviikonlopun aikana yhteensä yli 16 000 kiloa erilaisia jätejakeita. Polttokelpoista jätettä saatiin reilut 14 000 kiloa pahvia ja kartonkia vajaat 2000 kiloa, biojätettä 280 kiloa ja pakkausmuovia 150 kiloa. Kierrätykseen päätyi vain 14 prosenttia festivaalilla kerätystä jätteestä.

Polttokelpoisen jätteen keräysastioiden sisällöstä vain 13 prosenttia oli varsinaisesti polttokelpoista jätettä. Loput sisällöstä olisi voitu oikealla lajittelulla saada kiertoon.

Muovituoppien keräysastioiden sisällöstä vajaat 40 prosenttia oli muovipakkauksia. Astioihin eksyi muun muassa pantillisia pulloja ja tölkkejä sekä biojätettä, joka tekee muovista likaista ja kelvotonta kierrätykseen. Muovinkeräysastioissa oli myös useita eri muovilaatuja, joista biohajoava muovi on ongelmallinen, koska sitä ei voi kierrättää muun muovin kanssa. 

”Jo hankintavaiheessa olisi hyvä ohjeistaa ravintolapalvelujen tarjoajia tilaamaan samasta muovilaadusta tehtyjä astioita, jotta kierrättäminen onnistuisi. Pantillisten pullojen kierrätykseen voisi kannustaa kampanja, jossa festivaali lahjoittaisi palautetuista pulloista kerätyt rahat vaikkapa hyväntekeväisyyteen”, suosittelee Mikko Ahokas.

Festivaalin kävijäkyselyn vastausten perusteella yleisö kokee, että humalatila voi vaikuttaa jonkin verran kierrätysintoon.

”Tähän tarvitaan tsemppausta, että skarpataan, vaikka ollaankin juhlatuulella”, pohtii Haurun Jäteauton toimitusjohtaja Mikko Hauru.

Festivaaliviikonlopun jätehuollon aiheuttamaksi hiilijalanjäljeksi laskettiin noin 5860 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, joka on puolet keskivertosuomalaisen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä. Kierrätysasteen nostamisella jätehuollon ja koko tapahtuman aiheuttama hiilijalanjälki pienenisivät.

Enemmän kierrätysmahdollisuuksia ja viestintää

Koostumusanalyysin ohella keräysastioiden täyttöasteen seurantadata antaa vihiä, minkälaisia keräysastioita festivaalilla tarvitaan ja mihin ne kannattaa sijoitella, jotta vilkkaimmissa paikoissa on tarpeeksi lajitteluastioita.

Qstockin kävijäkyselyssä kysyttiin tänä vuonna entistä tarkemmin kierrättämisestä. Myös Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke keräsi yleisön mielipiteitä festivaalin aikana ja sosiaalisessa mediassa. 

Vastausten perusteella yleisö haluaa lisää lajittelumahdollisuuksia ja selkeitä ohjeita helpottamaan lajittelua. 

”Tämän tiedon pohjalta panostamme ensi vuonna enemmän viestintään, jotta yleisö osaa kierrättää alueella. Saimme myös jätteenkoostumusanalyysista arvokasta tietoa”, sanoo Qstockin Olli Muhonen.

Qstock, Hauru ja Macon ovat tyytyväisiä yhteisen kokeilun antiin ja aikovat jatkaa yhteistyötä entistä ympäristöystävällisemmän Qstockin puolesta ensi vuonnakin.

Jätehuoltokonseptin testauksen mahdollisti Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke, joka etsii ratkaisuja ympäristöhaasteisiin tarjoamalla keksinnöille testialustan tapahtumissa ja festivaaleilla. Festivaalien vastuulliset tuotantomallit ovat laajasti käytössä alueella, kun Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto vuosina 2019–2022.

Antura mittaa ja kertoo, milloin jäteastia olisi syytä tyhjentää. Kuva: Haurun Jäteauto Oy

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta