Siirry suoraan sisältöön

Vähän helmenä hieman piilossa - Pohjoinen valokuvakeskus tuo kuvia meiltä ja muuttuvasta maailmasta

5.3.2022

Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Tenetz haluaa pitää keskuksensa ovea auki myös villeille epäilijöille, uusille kyvyille, jotta hekin saisivat näyttelyjen kautta osaamistaan esiin.

Pohjoinen valokuvakeskus syntyi 35 vuotta sitten, kun valtio alkoi perustaa alueellisia taidekeskuksia ja tukea niiden kehittymistä.

Samassa yhteydessä myös valokuvataiteen piti alkaa tulla näkyväksi. Pohjoinen valokuvakeskus Oulussa oli osa tätä kehitystä. Nyt se on toiminnanjohtaja Antti Tenetzin mukaan yksi kansainvälisimmistä valokuvakeskuksista Suomessa. 

Oululainen kuva kelpaa kansainvälisestikin

Tenetz kokee, että valokuvakeskus on ollut vähän helmenä piilossa.

”Aina sitä ei ole hyvin havaittu. Oulussa se voi kuitenkin toimia ikkunana uudenlaisiin asioihin ja tuoda näkökulmia pohjoisesta ja muuttuvasta maailmasta. Valveen kulttuuritalo on yksi parhaimpia näyttelypaikkoja kaupungissa ja siksi voimme saavuttaa isoja yleisöjä, kun Valveella on niin paljon muutakin toimintaa.”

Viime vuonna, joka elettiin koronavuotena, Pohjoisessa valokuvakeskuksessa kävi 18 000 näyttelyihin tutustujaa. Tenetz huomauttaa, että ennen koronavuosia kävijöitä oli tuotakin enemmän. 

”Oulusta löytyy kokoonsa nähden valokuvauksen terävää kärkeä, laadukasta tasoa, joka kelpaa myös kansainvälisille kentille”, Tenetz tietää. 

Valokuvia aluenäyttelyyn haetaan

Valokuvan Tenetz näkee olevan jollain tavalla muutoksessa kuten muunkin taiteen.

”Teknologia on vakiintunut nykytaiteen kenttään. Kysymys on entistä isompien yleisöjen hakemisesta. Nykyihmiset kuvaavat paljon dokumentoivalla otteella omiin elämänpiirteisiinsä pohjautuen kuten pandemiaa. Tulevaisuudessa näemme miten Instagram-sukupolvi sulautuu osaksi valokuvan isoa linjaa eri jakelualustoille.” 

Valokuvakeskuksen näyttelyjen kuratoinnissa eli valinnassa käytetään sekä omaa itsenäistä asiantuntemusta että ulkopuolisia asiantuntijoita kotimaasta ja ulkomailta. 

Näyttelyjä ovat Valokeskukselle kuratoineet esimerkiksi Mike Watson, joka on kuratoinut muun muassa Venetsian Biennaaliin. Kuraattorivierailu yhteistyössä Oulun taidemuseon kanssa toi asiantuntijat Helsingin kaupunginmuseosta HAMista, Kiasmasta ja Valokuvataiteen museosta Ouluun. 

Parhaillaan on menossa haku aluenäyttelyn valokuville, jonka kuratoimiseen osallistuu norjalainen kuraattoriryhmä Noua.  

”Meidän hakumme ovat kaikille avoimet, kriteerimme ovat läpinäkyvyys ja avoimuus. Oikein toivon, että villit epäilijät laittavat kuvia meidän näyttelyhakuihimme, sillä näin voi löytyä uusia lahjakkuuksia.”

Valokuvataiteilijoita myös autetaan. He voivat esitellä näyttelykuraattoreille omia projektejaan ja Valokuvakeskus myös tarjoaa aloitteleville kuvaajille tukipalveluja, erityisiä kuraattoritunteja. Hakemusten tekemisessä neuvotaan. 

Kehittäjä toimivilla yhteyksillä

Pohjoinen valokuvakeskus ulottaa toimintansa Hallituskatua kauemmas.

”Esimerkiksi Oulunsalon Vuoden kuvataiteilija -valintaa ja näyttelyä on tehty yhteistyössä jo vuosia”, Tenetz sanoo. 

Myös kansainvälisyys on Pohjoiselle valokuvakeskukselle hyvin luontevaa. Kiertäviä näyttelyjä tulee muista Pohjoismaista ja Venäjältä. Kolmen viikon päästä on lähdössä paikallisia valokuvateoksia Teija Soinilta, Anni Kinnuselta ja Jane Körköltä Mike Watsonin kuratoimana Islantiin festivaaleille. 

Nykyihmiset kuvaavat paljon dokumentoivalla otteella omiin elämänpiirteisiinsä pohjautuen.

Tenetz on tehnyt Pohjoisessa valokuvakeskuksen toiminnanjohtajan sijaisuutta viime vuoden toukokuusta alkaen ja jatkaa elokuun loppuun asti. 

Keskuksen johtamiseen hän tuo vahvat kansainväliset- ja organisaatiokontaktinsa. Hänellä on toimivat yhteydet taiteen tutkimukseen kuten Lapin yliopiston arktiseen keskukseen ja Oulun yliopistoon.

Tenetz on myös toiminut biotaiteen läänintaiteilijana vuosina 2016-2020, mutta huomauttaa, että oma taiteellinen työskentely tehdään muualla kuin päivätöissä. 

Itseään hän kuvailee kehittäjäluonteeksi. 

”Toiminnanjohtajana toivon voivani edistää sellaista toimintaympäristöä, jossa taiteilijoilla on mahdollisuus käsitellä tutkimuksen teemoja”, Tenetz miettii. 

Oululla perinteisesti vahva kulttuurijohto

Tenetz muistuttaa, että taiteilijoilla pitää olla myös kunnon palkat. Viime vuonna Pohjoinen valokuvakeskus sai Koneen säätiöltä taiteilijoiden palkkaukseen ja näyttelyihin 280 000 euroa neljälle vuodelle. 

Pohjoinen valokuvakeskus työllistää toiminnanjohtajan lisäksi tuottajan. 

Erityistä tyytyväisyyttä Tenetz tuntee kaupungin kulttuurikumppanuusohjelmasta, jossa Pohjoinen Valokuvakeskuskin on mukana. 

”Taiteilijat on otettu kulttuurikumppaneina hienosti mukaan kehittämiseen asiantuntijoina esimerkiksi kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Tämä on kansallisestikin merkittävä asia. Oulussa onkin aina ollut vahva kulttuurijohto”, Tenetz kiittelee.

 

Miehen kasvoille heijastuu varjoja. Mies katsoo ylöspäin. Takana näkyy viisikulmaisia neliöitä heijastumina seinälle.
Antti Tenetz johtaa Pohjoista valokuvakeskusta Valveella. Kuvassa Tenetziin heijastuu Sarah Schorrin teos Algorithmic Sea. Kuva: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta