Siirry suoraan sisältöön

Pala historiaa: Ouluun rakennettiin kivikirkko kuninkaan määräyksellä – päätös pelasti kirkon suurpalossa

5.11.2022

Oulun tuomiokirkko otettiin käyttöön vuonna 1777. Monet oululaiset tahtoivat uuden kirkon olevan puukirkko. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kuitenkin määräsi, että Ouluun piti rakentaa kivikirkko. Tämän päätöksen seurauksena kirkon kiviseinät säilyivät Oulun suurpalossa vuonna 1822.

Kun Oulun kaupunki perustettiin Ruotsin vallan aikana vuonna 1605, kaupungin alueella oli edellisellä vuosisadalla rakennettu Oulunsuun kirkko. Se ei riittänyt uuden kaupungin kirkoksi, joten uusi puukirkko rakennettiin Oulun tuomiokirkon nykyiselle paikalle 1610-luvulla. Kaupungin asutus oli keskittynyt vielä Oulun linnaa vastapäätä olevalle alueelle, joten kirkko sijaitsi lähellä kaupungin itälaitaa.

Oulun ensimmäinen kirkko oli huomattava rakennus, sillä sen tornin korkeudeksi on mainittu 44 metriä. Tornia oli pakko kuitenkin vahvistaa, jotta se ei olisi kaatunut. Venäläiset sotilaat myös ryöstivät kirkon isovihan aikana 1700-luvun alussa, koska koko irtaimistoa ei ollut mahdollista siirtää turvaan.

Kun venäläismiehitys oli päättynyt, Oulun kirkon korjaaminen aloitettiin. Kirkko sai myös uutta irtaimistoa seurakuntalaisten lahjoituksina. Uusi kirkonkello oli yksi hankinta, koska myös alkuperäinen kirkonkello oli viety. Jumalanpalvelukset oli aloitettu Oulussa jälleen 1720-luvulla.

Kuningas valitsi kivikirkon

Oulun puukirkkoa oli korjattava usein 1700-luvun alkupuolella, koska esimerkiksi katto oli huonossa kunnossa. Kirkko osoittautui myös liian pieneksi, koska Oulun asukasluku kasvoi. Siksi kirkkoherra Johan Junelius ilmoitti vuonna 1750, että vanha kirkko pitäisi purkaa ja sen tilalle olisi rakennettava uusi kirkko.

Valtaosa seurakuntalaisista oli sitä mieltä, että Oulu tarvitsi uuden kirkon. Seurakuntalaiset olivat kuitenkin erimielisiä rakennusmateriaalista. Maaseudulla asuneet maaseurakuntalaiset ja myös osa kaupunkilaisista oli sitä mieltä, että myös uuden kirkon pitäisi olla puukirkko. Kivikirkko olisi liian kallis.

Oulun keskusta ja kirkko kuvattuna ennen vuoden 1822 suurpaloa Sara Wacklinin kirjassa Satanen muistelmia Pohjanmaalta. Kuva: Public Domain

Jonkin aikaa vaikutti siltä, että puukirkon rakentaminen toteutuisi. Asian käsittely kirkonkokouksissa kuitenkin pitkittyi. Vanhan kirkon käyttö jatkui edelleen, vaikka sen katto ja seinät olivat lahonneita. Lopulta Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik määräsi vuonna 1763, että Ouluun oli rakennettava kivikirkko.

Kirkko käyttöön keskeneräisenä

Oulun vanha puukirkko purettiin vuonna 1769, minkä jälkeen uuden kivikirkon rakentaminen alkoi samalle paikalle. Rakennusmestarina toimi Daniel Hagman. Uusi kirkko otettiin käyttöön joulujumalanpalveluksella vuonna 1777, vaikka kirkko oli vielä keskeneräinen.

Oulun uusi kirkko viimeisteltiin 1790-luvulla. Se oli osittain kivikirkko, jossa oli puuosia. Kirkosta tuli niin suuri, että Oulun kaikki noin 2 400 asukasta mahtuivat sinne jumalanpalveluksen aikana. Kirkko oli Suomen toiseksi suurin Turun tuomiokirkon jälkeen ja samalla Oulun suurin rakennus.

Oulun tuomiokirkon urut valmistuivat vuonna 1938. Ne peruskorjattiin vuonna 2014. Kuva: Eveliina Pylväs

Ruotsin kuningas oli vaihtunut tällä välin, joten kuningas Kustaa III hallitsi sekä Ruotsia että Suomea. Oulun tuomiokirkko nimettiin Ruotsin kuninkaan puolison Sofia Magdalenan mukaan.

Hautausmaa kaupungin ulkopuolelle

Kirkolliseen elämään tuli myös muita muutoksia 1700-luvun aikana. Vainajat oli haudattu yleensä kirkon lattian alle, mutta viranomaiset pyrkivät lopettamaan perinteen. Oulun tuomiokirkon läheisyydessä oli jo olemassa hautausmaa, jota kutsutaan kirkkotarhaksi. Oulun vanhan kirkon purkaminen johti siihen, että hautaamiset kirkkotarhaan lisääntyivät.

Kirkkotarha kuitenkin täyttyi jo pian, koska uuden kirkon rakentaminen pienensi sen pinta-alaa. Oulun kirkonkokous päätti vuonna 1780, että kirkkotarhaan tehtäisiin vuosittain vielä neljä holvihautaa, minkä lisäksi perustettiin uusi hautausmaa. Uuden hautausmaan paikaksi valittiin maa-alue Intiönkankaalta, joka sijaitsi vielä Oulun kaupungin ulkopuolella.

Piispanistuin Kuopiosta Ouluun

Kaupunkien suurpalot eivät olleet harvinaisia 1800-luvulla. Tulipalo pääsi valloilleen Oulussa 23. toukokuuta 1822, jolloin suurin osa kaupunkia paloi. Oulun tuomiokirkon puuosat ja sisustus paloivat, minkä lisäksi kellot sulivat. Kiviseinät kuitenkin säilyivät. Oulun seurakunta rakensi väliaikaisen puukirkon raunioituneen kirkon edustalle marraskuuhun 1822 mennessä.

Robert Wilhelm Ekmanin maalaama alttaritaulu Kristuksen kirkastus valmistui vuonna 1859. Kuva: Petri Isoniemi

Kun kirkon uudisrakentaminen alkoi, tarkoitus oli tehdä siitä kokonaan kivikirkko. Uudisrakentamisessa oli mahdollista käyttää vanhoja kiviseiniä runkoina. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli kirkon uudisrakentamisen. Kirkko sai nykyiset tunnusmerkkinänsä, jotka olivat keskuskupoli, kattorakenteet ja torni. Kirkontorni valmistui vuonna 1844.

Kirkko tarvitsee alttaritaulun, joten kirkonkokous päätti teettää taulun maalari Robert Wilhelm Ekmanilla. Hänen maalaamansa taulu Kristuksen kirkastus valmistui vuonna 1859 ja se asetettiin paikoilleen seuraavana vuonna.

Suurissa kaupungeissa on tuomiokirkot, jotka ovat hiippakunnan pääkirkkoja. Oulun kirkolla on ollut tuomiokirkon asema vuodesta 1900 alkaen, jolloin piispanistuin siirrettiin Kuopiosta Ouluun.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 22.8. 2022.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Oulun tuomiokirkko otettiin käyttöön vuonna 1777, jolloin se oli vielä keskeneräinen. Kuva: Sanna Krook

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta