Siirry suoraan sisältöön

Pala historiaa: Kynttilöiden vieminen haudoille vakiintui pyhäinpäivän perinteeksi sodan jälkeen

5.11.2022

Suomessa on vakiintunut perinne viedä muistokynttilöitä haudoille pyhäinpäivänä. Tämä perinne yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Hautausmailla vierailtiin pyhäinpäivänä myös aikaisemmin, mutta haudoille aseteltiin yleensä kukkia. Pyhäinpäivä on kirkkovuoden pyhäpäivä, jonka nimi oli aikaisemmin pyhäinmiestenpäivä.

Tämä lauantai on jälleen pyhäinpäivä. Se on vaihtuva kirkkovuoden pyhäinpäivä, jota vietetään nykyisin lokakuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. 

Pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä. Useat kynttilät valaisevat hautausmaat, sillä pyhäinpäivään kuuluu perinteenä kynttilöiden laskeminen poisnukkuneiden omaisten haudoille. Myös seppeleitä tai yksittäisiä kukkia on ollut tapana asetella haudoille.

Kirkossakäynti lisääntyy pyhäinpäivänä, jolloin seurakunnissa pidetään edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistohetkiä. Oulun tuomiokirkossa on pyhäinpäivänä myös pappisvihkimys, mikä on Oulun hiippakunnan perinne.

Pappisvihkimysmessu on pyhäinpäivän perinne Oulun hiippakunnassa. Pentti Tokola vihittiin papiksi Oulun tuomiokirkossa 1. marraskuuta 1961, joka ei ollut pyhäinpäivä. Kuva: Museovirasto

Vainajia lepyteltiin kekrinä

Pyhäinpäivä on kristillinen juhlapäivä, mutta monissa kulttuureissa on vaalittu vainajien muistoa. Suomessa juhlittiin syksyisin jo silloin, kun kristinusko ei ollut vielä vakiintunut. Tämä juhla oli kekri, joka oli tärkeä juhlapäivä maatalousyhteisössä. Sillä on ollut monta merkitystä.

Kekrin perinteisiin kuului kristinuskon vaikutuksesta vainajien henkien lepyttely. Esi-isien ja muiden vainajien näkymättömille hengille katettiin ruoka pöytään ja lämmitettiin sauna kekrin aattoiltana. Talonväen täytyi odottaa sillä välin, kun henkien uskottiin kylpevän ja syövän. Kekri oli myös vanha sadonkorjuujuhla, jolla juhlittiin työvuoden päättymistä.

Kristillinen pyhäinpäivä juontaa juurensa marraskuun alussa vietetystä kaikkien pyhien päivästä, joka oli kristittyjen marttyyrien muistopäivä. Tämän rinnalla ryhdyttiin viettämään myös kaikkien uskovien vainajien muistopäivää. Kun kristillistä vainajien muistopäivää vietettiin loppusyksyn aikana, pakanallista juhlaa vietettiin samaan aikaan. Siitä syystä kekri yhdistyi pyhäinpäivään.

Haudoille vietiin kukkia pyhäinmiestenpäivänä silloin, kun kynttilöiden vienti ei ollut vielä perinteenä. Kuva on otettu Helsingin 5. marraskuuta 1933. Kuva: Museovirasto

Kukkia haudoille pyhäinmiestenpäivänä

Ruotsiin kuulunut roomalaiskatolinen Suomi muuttui reformaation myötä luterilaiseksi 1500-luvulla. Kirkkovuoden pyhäpäivien lukumäärää vähennettiin Ruotsin kuningas Juhana III:n vahvistamassa vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä. Pyhäinmiestenpäivä oli mikkelinpäivän jälkeen seuraava kirkkovuoden pyhäpäivä. Jumalanpalveluksiin osallistuminen oli tuolloin seurakuntalaisten velvollisuus.

Pyhäinmiestenpäivää vietettiin aluksi sekä Ruotsissa että Suomessa aina 1. marraskuuta, joten se saattoi osua arkipäivälle. Päivä siirrettiin 1770-luvulla toteutetussa kalenteriuudistuksessa marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin. Eri kirkoissa pidettiin sekä päiväsaarnoja että iltasaarnoja pyhäinmiestenpäivinä.

Nykyisin yleinen tapa viedä muistokynttilöitä omaisten haudoille yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Aikaisemmin oli tapana viedä kukkia haudoille pyhäinmiestenpäivänä. Vuonna 1955 pyhäinmiestenpäivän ajankohdaksi  määriteltiin lokakuun 30. päivän ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai. Päivän nimi muuttui nykyiseen muotoon eli pyhäinpäiväksi vuonna 1967.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä omaisia, jolloin muistokynttilät valaisevat Suomen hautausmaat. Kuva: Sanna Krook

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta