Siirry suoraan sisältöön

Pala historiaa: Kouluvuodet pohjustivat Snellmanin valtiomiesuraa – suomenkielisen kulttuurin edistäjä oppi suomea Oulussa

13.11.2022

Johan Vilhelm Snellman oli valtiomies, filosofi, kirjailija ja toimittaja, joka vaikutti suomen kielen aseman parantamiseen ja Suomen markan käyttöönottoon 1800-luvun jälkipuoliskolla. Snellman asui lapsuusvuosinaan Oulussa ja kävi Oulun triviaalikoulua. Kouluvuodet loivat pohjan hänen valtiomiesuralleen ja paransivat hänen suomen kielen taitoaan.

Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa vuonna 1806. Hänen isänsä oli merikapteeni Christian Henrik Snellman ja äitinsä Maria Magdalena Snellman, omaa sukua Röring. Myöhemmin perhe asui Kokkolossa, jolloin Maria Magdalena Snellman kuoli. J. V. Snellman asui elämänsä aikana eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla. 

Nuori Snellman saapui Ouluun vuonna 1816 tarkoituksenaan aloittaa koulunkäynti. Hän asettui asumaan tätinsä Anna Piponiuksen ja tämän miehen, värjärimestari Elias Piponiuksen kotiin. Oulussa oli 1800-luvun alussa vain noin 4 000 asukasta. Edellisellä vuosisadalla Intiöön perustettu hautausmaa sijaitsi vielä kaupungin rajojen ulkopuolella.

Sukulaisuussuhteiden lisäksi Oulun valintaan J. V. Snellmanin asuin- ja koulunkäyntipaikaksi vaikutti se, että Oulussa oli Pohjois-Suomen ainoa triviaalikoulu eli yliopistoon valmistava koulu. Koulun nimi tarkoittaa siellä painotettua kolmea alaa. Ne olivat dialektiikka, grammatiikka ja retoriikka.

J. V. Snellmanin muistolaatta sijaitsee osoitteessa Kajaaninkatu 14 paikalla, jossa Oulun triviaalikoulu aikoinaan sijaitsi. Kuva: Petri Isoniemi

Opetuskielenä latina

Koulunkäynti Oulun triviaalikoulussa 1800-luvun alkupuolella ei ollut helppoa. Työviikot olivat kuusipäiväisiä, ja opiskelu alkoi jo varhain aamulla. Triviaalikoulun oppilaat joutuivat lukemaan paljon ja opiskelu perustui pitkälti ulkoa oppimiseen. Koulussa oli vain poikia oppilaina.

Oulun triviaalikoulun erikoisuus oli myös siinä, että latinan kieli oli opetuskielenä ylemmillä luokilla. J. V. Snellman muisteli myöhemmin, että perusteellisen latinan oppimisen avulla opiskelija pystyi selviytymään triviaalikoulun läpi. Kuri oli ankara, sillä vitsaa käytettiin järjestyksen ylläpitoon.

Snellmanin ja muiden koulupoikien vapaa-ajan harrastuksiin kuului ulkoilua ja urheilua, mihin vaikutti vuodenaika. Pojat uivat, rakensivat vesimyllyjä ja leikkilaivoja Oulujoen suistossa kesähelteiden aikana. Syksyisin he poimivat puolukoita ja paistoivat perunoita riihessä. Kun Oulujoki jäätyi talvella, joen rantatöyrästä käytettiin mäenlaskupaikkana.

Oulun triviaalikoulu paloi

Kun J. V. Snellman aloitti koulunkäynnin vuonna 1816, Oulun triviaalikoulu oli sijoitettuna vielä vanhaan, huonokuntoiseen vaivaistaloon. Uusi koulurakennus kuitenkin valmistui seuraavana vuonna. Punaiseksi maalattu yksikerroksinen koulurakennus sijaitsi kirkon eteläpuolella.

Oulussa syttyi tulipalo aamuyöllä 23. toukokuuta 1822, jolloin värjärimestari Papen talosta alkanut tulipalo levisi nopeasti eri puolille Oulua. Snellman oli mukana sammutustyössä, mutta uusi triviaalikoulun rakennus tuhoutui Oulun suurpalossa monien muiden rakennusten tavoin.

Snellmanin Oulun-vuodet päättyivät suurpaloon. Hän sai päättötodistuksen Oulun triviaalikoulusta 29. toukokuuta 1822, minkä jälkeen hän asui setänsä Benjamin Snellmanin luona Haukiputaalla. Hän aloitti opinnot Turun Akatemiassa syksyllä 1822.

Snellmanin kotikieli oli ruotsi, mutta hän oppi puhumaan suomea kaksikielisessä Oulussa.

J. V. Snellman kuvattuna lapsineen vuonna 1874. Tytär Hanna on hänen vieressään. Pojat vasemmalta alkaen ovat Karl, Anders Henrik, Johan Ludvig ja Wilhelm. Kuva: Emil Wickströmin kokoelma / Valkeakosken museot

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

J. V. Snellman opiskeli Turussa, kunnes hän vuoden 1827 Turun palon jälkeen päätti opinnot Helsingissä. Snellman toimi sittemmin kirjailijana, sanomalehtien julkaisijana ja professorina Helsingin yliopistossa. Hän kehitti oman poliittisen filosofiansa, minkä lisäksi hän ajoi suomenkielisen kulttuurin asiaa.

Suomi oli Venäjään kuulunut suuriruhtinaskunta, jossa valtiopäivätoiminta alkoi jälkeen 1860-luvun alussa. Snellman oli senaatin, tuolloisen hallituksen, jäsen vuosina 1863–68. Suomen kielen asema päätettiin kohottaa tasaveroiseksi ruotsin kielen rinnalle, ja Suomen markasta tuli virallinen valuutta, mutta suuren nälänhädän torjuminen 1860-luvun lopulla oli vaikea haaste.

Snellman toimi senaattoriuransa jälkeen vielä säätyvaltiopäivillä 1870-luvulla. Hän kuoli 4. heinäkuuta 1881. Hänen syntymäpäivänsä 12. toukokuuta on sekä Snellmanin päivä että suomalaisuuden päivä.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Tässä taulussa on kuvattuna J. V. Snellmanin ja Venäjän keisari Aleksanteri II:n kohtaaminen Parolassa vuonna 1863. Kuva: Paul Bernhard Werner von Hausen / Museovirasto

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta