Siirry suoraan sisältöön

Pääroolissa maisema – Iso-Syötteen uudessa tunturihotellissa yhdistyvät luonto ja laadukkaat elämykset

5.8.2020

Iso-Syötteen tunturin laelle rakentuu puolitoista vuotta sitten palaneen hotellin tilalle kovaa vauhtia uusia majoitustiloja ja näyttävää arkkitehtuuria. Tähtäimessä on, että ensimmäiset palvelut ovat matkailijoiden käytössä syyskuun alussa.

”Ravintola on avoinna ja kylpylänkin pitäisi olla silloin auki. Syyskuun alusta ovat varattavissa niin sanotun vanhan puolen Aurora-sviitit. Uuden, rakenteilla olevaan puolen huoneet ovat valmiina lokakuun alussa”, kertoo Tunturihotelli Iso-Syötteen hotellinjohtaja ja yrittäjä Juha Kuukasjärvi.

Iso-Syötteen Tunturihotelli rinteestä päin katsottuna.
Palossa tuhoutuneen ravintolan sijoille on nyt noussut näyttävä kolmikerroksinen hirsirakennus näköalaikkunoineen. Myös palosta säästyneen majoitussiiven huoneet on uusittu perusteellisesti.

Elämyksiä designista ja komeasta näköalasta

Hotellin teemaksi Kuukasjärvi nimeää nordic designin. Rakennuksen pääarkkitehtina on toiminut pudasjärveläissyntyinen, hirsiarkkitehtuuriin erikoistunut Asko Lax ja sisustuksesta on vastannut helsinkiläinen Tatu Ahlroos yhdessä Kuukasjärven kanssa.

”Suunnittelimme jo aikoinaan Aurora-sviitit ja koetimme tuunata vanhaa, 1980-luvulla rakennettua hotellia paremmalle tasolle. Jos etsitään positiivista, niin onni onnettomuudessa oli, että nyt päästin toteuttamaan kokonaisuudessaan se visio”, toteaa Kuukasjärvi.

Iso-Syötteen Tunturihotellin rakenteilla oleva kolmannen kerroksen aulatila.
Pääsisäänkäyntinä hotelliin toimii silta, joka vie kävijät kolmannen kerroksen aulaan. Aulan ikkunoista avautuvat avarat näkymät.

”Pääroolissa meillä on maisema – kaikessa, mitä on tehty. Kun maisema tulee sisätiloihin, kaikki muu sitten soljuu siihen”, maalailee Kuukasjärvi.

”Ajatuksena on, että rakennamme hotellikävijälle vaikuttavaa kokemusta. Ensimmäinen wau-elämys tulee, kun ajaa Iso-Syötteen päälle. Toinen wau tulee siitä, kun sillan ja pääoven jälkeen aulasta avautuvat komeat näkymät”, hän kuvailee.

Maisemat hotellin tulevan ravintolan ikkunasta.
Ravintolatilat on suunniteltu niin, että näköalaa pääsee ihailemaan jokaisesta pöydästä.

”Sitten ovat tietysti hotellin hyvä palvelu ja design. Lisäksi rakennamme katolle skywalkin eli kävelytasanteen, jossa näkymät ovat komeimmillaan. Sieltä löytyy myös selfienottopiste”, naurahtaa Kuukasjärvi.

Piipahdus katolla vakuuttaa siitä, että elämyksiä todellakin on luvassa. 360-asteisena avautuva näkymä yli koko Syötteen kansallispuiston ja kauas horisonttiin on huikaiseva jopa vanhalle Syötteen-kävijälle.

”Täältä näkee Posiolle saakka, ja toiseen suuntaan varmaan melkein Ouluun asti”, hymyilee Kuukasjärvi.

Sviitit kertovat hotellin tarinaa

Tunturihotellit ydintä ovat elämykselliset sviitit, joiden teemat liittyvät Syötteeseen.

Tulipalon muistoksi rakennettu Feeniks-sviitti kertoo tarinan siitä, miten noustaan tuhkasta. Sisustuksen pääväreinä ovat musta ja valkoinen, sekä materiaalina käytetään muun muassa hiiltynyttä paneelia.

Tunturihotellin rakenteilla oleva Karhupesä-sviitti
Rakenteilla olevista Karhupesä- ja Feeniks-sviiteistä avautuvat näköalat suoraan laskettelurinteisiin.

Myös uusittujen Aurora-sviittien yksityiskohdat on mietitty huolella. Tähtitaivasta ja revontulia pääsee ihailemaan terassin lasikaton läpi, jota pidetään ajoittaisella lämmityksellä kirkkaana myös talvella. Porealtaiden vesi kiertää ja vaihtuu samaan tapaan kuin uimahallissa, ja sen laatua valvotaan. Huoneiston tv:t on kätketty huomaamattomasti peilien taakse.

Aurora-sviitin näköalat Pikku-Syötteen suuntaan.
Maisema on pääosassa myös Aurora-sviiteissä.

Hotellin sisustuksessa on suosittu kautta linjan luonnonmateriaaleja, mutta kokonaisuutta on myös maustettu ylellisempään suuntaan.

Iso-Syötteen tunturihotellin kylpyhuone.
”On haettu rouheutta, joka tulee hirren ja kiven kautta, mutta sen lisäksi myös vähän bling blingiä ja luksusta lomaan”, kuvailee Kuukasjärvi.

Miten hienostunut hotellielämä sitten istuu luonnonpuistoon ja erähenkisyyteen?

”Sehän istuu hyvin. Tänne tullaan hakemaan rauhoittumista. Nykyään on paljon ihmisiä, jotka haluavat mennä päiväksi metsään, mutta tulla sieltä sitten illaksi takaisin ja hemmotella itseään hyvällä ruualla ja kauniilla ympäristöllä”, kuvailee Kuukasjärvi.

”Sen takia meillä on myös tuo skywalk, että kansallispuiston maisemaa pääsee lähelle ja osaksi sitä.”

Ravintola on ylimmässä kerroksessa samasta syystä.

”Edullisemmaksi olisi tullut rakentaa se maan tasalle, mutta tuolla ylhäällä siitä saa mahdollisimman hienoja elämyksiä ja niitä pieniä onnen hetkiä”, valottaa Kuukasjärvi.

Kylpylä ja ravintola hemmottelevat aisteja

Tunturihotellin kylpyläosastosta tulee aiempaa laajempi ja aikuiseen makuun sopiva.

”Kylpylässä tulee olemaan kolme hoitohuonetta, isompi allas vesihierontoineen, poreallas, kylmävesiallas, sauna ja höyrysauna. Siellä on myös vastavirtauintilaite, joten halutessaan voi vetää myös kunnon treenit.”

”Kylpylä ei ole mikään lasten leikkipaikka rantapalloineen, vaan enemmänkin rentoutumiseen sopiva”, kertoo Kuukasjärvi.

Iso-Syötteen Tunturihotellin kylpylään seinämateriaalina käytetään muun muassa hiiltynyttä puuta.
Tunturihotellin kylpylän seinämateriaalina käytetään muun muassa hiiltynyttä puuta, jota löytyy myös Feeniks-sviitistä.

Hotellin kolmanteen kerrokseen sijoittuvaan näköalaravintolaan tulee yhteensä noin 250 asiakaspaikkaa.

”Ravintolaan tulee erilaisia alueita kuten lounge, takan ympärille sijoittuva designalue, ravintolasali ja vielä hirvi-lounge, joka rakentuu palosta pelastuneen hirvensarvivalaisimen ympärille”, kuvailee Kuukasjärvi.

Tarkoituksena on tarjota asiakkaille löytämisen iloa ja erilaisia kokonaisuuksia.

Ekologisuus on ollut itsestään selvä osa suunnittelua

Hotellia suunniteltaessa ja rakentaessa kaikissa ratkaisussa on pyritty energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen.

”Lämmitys tehdään hakkeella, joka on sahan sivutuote Taivalkoskelta. Valaistukset ovat led-valaisimia, kaikki koneet ja laitteet ovat energialuokaltaan parhaita mahdollisia”, kertoo Kuukasjärvi.

Hotelli Iso-Syötteen valaisimia.
Hotellin energiatehokas valaistus on sisustussuunnittelija Tatu Ahlroosin käsialaa. 

”Meille tulee myös sähköauton latauspisteet. Hotellille tulee oma aurinkovoimalaitos, jotta pystytään esimerkiksi kesällä lataamaan meidän kaikki sähköpyörät omalla aurinkoenergialla”, hän lisää.

”Meille ekologisuus on täällä luonnon keskellä ollut ehkä vähän itsestään selväkin asia”, tuumii Kuukasjärvi. Siksi sitä ei ole erityisesti nostettu esiin hotellin markkinoinnissa.

Iso-Syötteen Tunturihotellin hotellihuoneen ovi, jossa on Katariina Kuukasjärven maalaus.
Hotellihuoneiden ovia elävöittävät yksityiskohdat Katariina Kuukasjärven maalauksista.

Koettelemusten sarja ei lannistanut yrittäjää

Mutta miten hotellityömaan keskipisteessä ahkeroiva Kuukasjärvi on itse jaksanut tulipalon ja siitä seuranneen ruljanssin?

”Onhan tämä pari vuotta ollut tosi raskas ajanjakso. Ensin oli tulipalo ja siitä seuraavan kaaoksen hallinnointi”, hän muistelee.

Uutta alettiin tekemään vauhdilla, joten suunnittelu ja tekeminen tapahtuivat päällekkäin. Tämän lisäksi Kuukasjärvi on pyörittänyt samalla Romekievarin operatiivista toimintaa.

”Sitten tuli vielä korona. Kyllähän tässä hermo on välillä ollut kireällä, mutta on se nyt hienoa, kun näkee miten alkaa tulla valmista”, iloitsee Kuukasjärvi.

”Olenkin sanonut, että nämä projektit ovat kuin kirjan kirjoittaminen – ensin kauhea vääntö ja luomisen tuska, mutta sitten kun se on valmis, niin se on aika kiva”, hän nauraa.

Tunturihotellin tulevaa safaritilaa viimeistellään.
Näistä tiloista starttaavat tulevaisuudessa erilaiset safariretket Syötteen luontoon.

Koronatilanteen vuoksi hotellin suurin asiakasryhmä, eli keskieurooppalaiset matkailijat, ovat nyt odottavalla kannalla. Hotelliasiakkaista ovat riippuvaisia myös safari- ja ohjelmapalveluyrittäjät, joiden selviämisestä Kuukasjärvi kantaa myös huolta.

Varauksia tulevalle talvelle on kuitenkin jo tullut, ja Kuukasjärvi uskoo täysin uudistuneen hotellin vetävän hyvin ja herättävän kiinnostusta.

Pitkän linjan yrittäjä tuntee matkailualan muutokset

Useampi vuosikymmen matkailun alalla on tuonut Kuukasjärvelle kokemusta ja näkemystä pohjoisesta matkailuista ja sen trendeistä.  

”Vuonna 1995 täällä ei ollut yhtään ulkomaalaista asiakasta. Pikkuhiljaa sain sitä päätä nostettua”, hän muistelee.

”Siihen aikaan tanssibusiness oli suurta, ihmiset tulivat ravintolaan ja joivat kossua. Toiminta oli yöravintola- ja viikonloppupainotteista”, muistelee Kuukasjärvi.

Sitten elektroniikka-alan buumi toi Nokian ja muiden menestyneiden it-yritysten mukana kokousmatkailijat. Nyt kokoustajia on vähemmän ja koronan myötä osuus on vähentynyt entisestään.

Muutoksia myötäillen myös Iso-Syötteen Tunturihotelli on elänyt ajassa. Iltaelämän ja keikkojen järjestämisen sijasta keskitytään enemmän ruokaan ja viihtymiseen.

”Uuteen ravintolaan ei enää tule esimerkiksi tanssilattiaa ollenkaan”, Kuukasjärvi kertoo.

Visiona hyvä elämä niin asiakkaalle kuin henkilökunnallekin

Kuukasjärvelle on vuosien kokemuksen perusteella muotoutunut myös selkeä visio päämääristään.

”Meillä on jo pitkään ollut visiona hyvä elämä. Siihen kuuluu onnellisuutta, terveyttä ja vaurautta. Ne kietoutuvat liikunnallisuuden, luonnon, hyvän ruuan ja yhdessäolon ympärille. Ne ovat meidän arvojen mukaisia juttuja”, tiivistää Kuukasjärvi.

Hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärvi tunturihotellin katolla.
Kuukasjärven visiona on hyvä elämä. Yrittäjä itse saa virtaa luonnosta ja liikkumisesta.

”Ja se toimii paitsi asiakkaalle päin, myös henkilökunnan suuntaan. Toimimme niin, että myös henkilökunnalla on hyvä olla. Ja minulla itselläni, että jaksan tätä vielä kaksikymmentä vuotta”, hän lohkaisee.

”Työtiloihin ja välineisiin sekä niiden toiminnallisuuteen on myös satsattu paljon, ja henkilöstöä kuultu. Me ollaan porukalla suunniteltu tämä hotelli”, tiivistää Kuukasjärvi.

Hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärvi Iso-Syötteen Tunturihotellin kävelytasanteella
Tunturihotellin katolta avautuvat maisemat yli Syötteen kansallispuiston. Tulevalla selfienottopisteellä horisonttiin tähyilee hotelliyrittäjä Juha Kuukasjärvi. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Lue myös

Lue lisää aiheesta