Siirry suoraan sisältöön

Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa luonto on nyt kukkeimmillaan

9.8.2020

Jos kaipaat viikonlopun käyntikohteeksi paikkaa, jossa voi rentoutua ja virkistyä samaan aikaan, kannattaa suunnata Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Laajassa ulkopuutarhassa riittää kosolti näkemistä, sillä lähes kuudentoista hehtaarin alueelta löytyy yli 4000 eri kasvilajia. Puutarhan kasvihuoneet on suljettu korona vuoksi toistaiseksi yleisöltä, mutta viehättävä ulkopuutarha on avoinna joka päivä klo 8–20.

Kasvitieteellinen puutarha on osa Oulun yliopiston biodiversiteettiyksikköä. Koska kyseessä on tieteellinen puutarha, alueella ei saa pyöräillä tai liikkua koiran kanssa. Kasveihin ei myöskään saa koskea tai marjoja ja hedelmiä poimia.

Rajoituksista huolimatta puutarha tarjoaa iloa kaikille aisteille. Alueen portilta kannattaa ensimmäiseksi poimia mukaan kartta, josta selviää mistä koristekasvit, tunturikasvit, alppiruusut ja hyötykasvit löytyvät.

Anneli Kestilä ja kartta

”Portilla voi myös jo jättää kaikki surut, murheet ja huolet pois. Voisiko olla ihanampaa”, hersyttelee hortonomi (AMK) Annikki Kestilä.

Ensimmäiseksi eteen avautuvalla koristekasviosastolla maksutonta väri- ja aromaterapiaa onkin tarjolla runsaasti.

Koristekukkien osasto.

Sukellus värien ja tuoksujen juhlaan

”Täällä on ihanaa käydä sekä yksin, että perheen tai kavereiden kanssa porukalla. Puutarhassa käydään paljon myös piirtämässä, maalamassa ja valokuvaamassa”, Kestilä kertoo.

”Ravintolaa tai kahvilaa meillä ei ole, eikä koronatilanteessa myöskään ulko-wc:tä. Tämä kannattaa ottaa huomioon kotoa lähtiessä”, muistuttaa Kestilä. ”Mutta tänne voi ottaa esimerkiksi omat piknik-eväät mukaan.”

Kasvitieteellisen puutarhan koristekasviosasto.

Puutarhassa riittää näkemistä hyvin varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn saakka.

”Jos tänne tulee aikaisin keväällä, kun on vielä lunta, niin ensimmäisenä näillä main kukkivat lumikellot”, kertoo Kestilä koristekasviosaston kulmalla.

Nyt samaisessa penkissä tutustujan toivottavat tervetulleeksi kukkivat kuunliljat.

Kuunliljoja kukkapenkissä

”Nämä ovat kauniita, ja niistä saa mitä herkimpiä kuvia varsinkin juuri nyt”, vinkkaa Kestilä.

Myös eläinlajisto on kasvitieteellisessä puutarhassa runsas. Kimalaisia ja muita pörriäisiä riittää kasveja pölyttämään.

Kimalaisia kukinnoissa-.

”Tämä puutarha on kaikille aisteille”, huomauttaa Kestilä. ”Esimerkiksi rohtosuopayrtissä on ihana tuoksu.”

”Täällä ei myöskään tarvitse osata tai tietää kasveista mitään, koska näissä kaikissa on nimilaput”, jatkaa Kestilä.

Nimilapuissa kasveista kerrotaan niiden suomenkieliset nimet ja sen lisäksi tarkat tieteelliset nimet sekä kasvin heimo.

Kyltti kukkapenkissä.

”Ja puutarhakasveissa on usein myös lajikenimi, koska lajikkeita saattaa olla lukuisia”, Kestilä tarkentaa.

”Yksi lempikasveistani täällä on valtikkanauhus”, kertoo Kestilä. ”Nauhuksia täältä löytyykin paljon.”

Valtikkanauhuksia

Joukosta löytyy myös vesikasveja, sillä koristekasviosaston altaassa, suihkulähteen luona, kasvavat komeat osmankäämit.

Osmankäämejä vesialtaassa.

Kasvien monimuotoisuus näyttäytyy hienosti puutarhan istutuksissa. 

Kultahehkuja puutarhassa.
Persoonallinen kultahehku kuuluu asterikasveihin ja on jalostustyön tulos. Kultahehkun siemeniä myydään myös siemenkaupoissa.

”Tämä on lempikasvejani samettikukista – kääpiösamettikukka”, kertoo Kestilä. ”Samettikukkiahan löytyy isoista palloista tällaisiin ihan pieniin saakka. Yhdestä taimesta kasvaa lähes pieni pensas”, Kestilä esittelee.

Kääpiösamettikukka
Myös kääpiösamettikukassa on hurmaava sitruunainen tuoksu, joka muistuttaa parfyymia.

”Sitten ovat tietysti nämä iki-ihanat ruiskaunokit”, lisää Kestilä.

Ruiskaunokki

Koristekasviosaston perältä löytyy penkki, jossa voi rentoutua kukkaloiston äärellä.

”Tässä on oikea lukupesä, jossa voi lukea kirjaa, lehteä tai e-kirjaa”, hymyilee Kestilä.

Lukupenkki koristekukkaosaston perällä.

Kasvitieteellinen puutarha on myös esteetön paikka, jossa pääsee liikkumaan lastenvaunujen kanssa, rollaattorilla tai pyörätuolilla. Korona-aikana puistossa on helppo säilyttää sopivat etäisyydet muihin liikkujiin.

”Täällä riittää tilaa hengittää, ja penkkejä löytyy ympäri puutarhaa”, lisää Kestilä.

Penkki ja kulkuväylä kasvitieteellisessä puutarhassa.

Koristekasviosastoa hoitavat kokeneet puutarhurit Tapio Kallojärvi ja Oliver Burgues Garcia, joiden osaavissa käsissä osasto on saatu kukoistamaan.

"Tapio harrastaa perhosia, joten täältä löytyy erityisesti perhosille sopivia kasveja”, kertoo Kestilä. Puutarhasta voi siis bongata kasvilajien lisäksi myös perhoslajeja.

Kotimaisia kasveja ja vehreää metsää

Kotimaisten kasvien osaston lammen rannalta aukeaa kaunis näkymä arboretumiin.

Kotimaisten kasvien osaston lampi

”Arboretum tarkoittaa sitä, että alueella on puita ja pensaita. Arboretumissa kasvit on istutettu järjestykseen niin, että samasta maanosasta tulevat kasvit löytyvät samasta paikasta”, avaa Kestilä.

Kotimaisten kasvien osastossa ja arboretumissa kasvit saavat kasvaa luonnonvaraisemmin kuin penkkeihin istutetut koriste- ja hyötykasvit.

”Kasvit myös leviävät ja siirtyvät toiseen paikkaan”, lisää Kestilä.

Lumpeen kukkia lammessa.

Kotimaisten kasvien osastoa hoitavat puutarhurit Tuula Kangas ja Henna Jakkula sekä tunturikasveja Jari Klaavuniemi

Alueelta löytyy lisäksi luonnonniittyjä, jotka ovat tärkeitä pölyttäjille. Lammesta löytyy kävijän iloksi vielä lumpeita sekä tämän kesän sorsanpoikasia.

Sorsanpoikanen lammella.

Hyötykasviosastossa voi tutustua ruokaan uudella tavalla

Hienossa kunnossa kukoistavaa hyöty- ja lääkekasvien osastoa hoitavat puutarhurit Pasi Paavola ja Olli Nikkinen. Osastolle kuljetaan porttien kautta, koska se halutaan suojata jäniksiltä.

Hyötykasvien keskellä on mielenkiintoista miettiä ja tutkiskella, mistä kasvin osasta tutut ruoka-aineemme valmistetaan. Oletko esimerkiksi koskaan ajatellut, että kaprista syödessäsi syöt kasvin nuppuja?

Kapriksen nuppuja.

Tatar-viljakasvista puolestaan saadaan ainekset monelle tuttuun tattaripuuroon.

Tatarin kukkia.

Hyötykasviosastosta löytyy myös kasvihuone, johon pääsee kurkistamaan mikäli puutarhuri on paikalla.

Kasvihuone kasveineen.

Kasvihuoneessa kasvatetaan muun muassa tomaattia, kurkkua, paprikaa ja viinirypäleitä. Koska kyseessä on tieteellinen puutarha, niitä ei saa tietenkään poimia omiin suihinsa, vaan kasveja hyödyntävät opiskelijat ja tutkijat tieteellisiin tarkoituksiin.

Viinirypäleterttu puussa.

Tieteellisessä puutarhassa kaikki kasvit on myös dokumentoitu.

”Me tiedämme esimerkiksi, että tämä viinirypäle on tullut tänne vuonna 2011, ja se on numeroltaan 1139”, esittelee Kestilä.

Nimisäle kasvihuoneessa.

Niinkin arkisista ruokakasveista kuin kaaleista löytää myös yllättävää kauneutta. Kyssäkaalien ja lehtikaalien ryppäästä löytyy runsaasti väriä ja tekstuuria.

Erilaisia kaalilajikkeita.

Kasvitieteellisessä puutarhassa kokeillaan myös päärynän kasvattamista pohjoisissa olosuhteissa. Tarhapäärynälajike Lada on jo tehnyt hedelmiä. Jännityksellä odotetaan, miten se selviää tulevista talvista.

Päärynöitä päärynäpuussa.

Omenatarhassa pääsee tutustumaan erilaisiin Pohjois-Suomessa viihtyviin omenalajikkeisiin. Uudehkoja vuosina 2016 ja 2018 istutettuja taimia on yhteensä kahdeksaatoista erilaista lajiketta.

Vuonna 1985 istutettu Lepaan Meloni -omenapuu on jätetty vielä vartioimaan taimitarhan nuorempaa polvea.

Omenapuutarha.

 

Koristekasvien osastolla kukkien värikirjo on kauneimmillaan juuri nyt. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä

Liittyvät sisällöt

Lue myös