Siirry suoraan sisältöön

Oulun murre on tunteen kieli

19.2.2020

Oululainen Janne Taanila opetti Kaikki synnit -elokuvan näyttelijöille Kreeta Salmiselle ja Johannes Holopaiselle Oulun murretta. Taanila vakuuttaa, että murteen saa sujumaan, kun pysytään käsikirjoituksen sanoituksessa. Kompastelut tapahtuvat improvisoidessa.

”Yksittäisiä fraaseja voi opetella. Mutta jos yhtäkkiä yrittää mitä tahansa vierasta murretta, se ei tule luontevasti.”

Silloin tilanteesta tulee helposti samanlainen kuin humalainen näyttelisi selvää: yrittää liikaa.

”Painotukset korostuvat eikä puhe kulje sulavasti”, Taanila sanoo.

Äänteitä luokkahuoneessa

Taanilan tie murreopettajaksi kävi Hevireissu-elokuvan kautta missä hän myös oli murreopettaja. Sen kutsuvierasnäytöksessä Taanila tapasi Kaikki synnit -elokuvan ohjaajan Mika Ronkaisen.

Murreopettajalle oli taas tarvetta.

Oulua opeteltiin niin, että Taanila kävi Salmelaisen ja Holopaisen kanssa muutaman kerran luokkahuoneessa lause lauseelta käsikirjoitusta ja murteen piirteitä läpi.

”Kyse ei siis ollut niinkään sanojen vaan äänteenmuutosten opettelusta. Niitä on kymmenittäin Oulun murteessa”, Taanila huomauttaa. ”Murrehan ei synny pelkästään sanojen vaan äänteiden mukaan eli miten äänne sanojen sisällä muuttuu.”

Jännitystä näyttelijöiden puolesta

Oulun murteesta Taanila nostaa esiin tyypillisinä piirteinä svaa-vokaalin (kahavilla) sekä yksinäisässäisen sisäsijan (Oulusa). Lisäksi Oulun murteen tyyppipiirteitä on jälkitavujen vokaaliyhtymien muutokset: pimiä, puurua ja tyttyä.

”Tuo Oulusa on niin hienovarainen, se yksi s-kirjain siinä. Siksi ohjeistin näyttelijöitä että jos se ei sovi suuhun, voi käyttää normaalia yleiskielen ilmausta: Oulussa.”

Taanila myöntää vähän jännittäneensä näyttelijöiden puolesta, varsinkin Salmisen.

”Hän on umpistadilainen ja opetteli oulua ensimmäistä kertaa. Lopputulos oli kuitenkin uskottava. Holopaisellehan opetin murretta jo Hevireissun aikana.”

Puhe mukautuu ympäristöön

Tällä hetkellä Taanila opiskelee Helsingissä Metropolian ammattikorkeakoulussa elokuvatuottajaksi. Hän on ylioppilas Oulun lyseosta ja opiskellut suomea Oulun yliopistossa.

Kandidaatintutkielmansa Taanila teki Oulun murteen yksikön toisen persoonan persoonapronomineista eli ouluksi nää-pronomineista. Alun perin häntä innosti murteen pariin Oulun yliopiston murretutkimuksen professori Harri Mantila.

”Hän pystyi tunnistamaan puhujan juuret aivan pienestäkin määrästä puhetta.”

Murteen merkityksestä Taanila sanoo, että se on tunteen kieli. 

”Olen opiskellut myös sosiolingvistiikkaa ja siinä todetaan, että ihmisen puhe mukautuu ympäristöönsä. Syntymäkunnassa ihminen puhuu luontaisesti enemmän murretta kuin paikkakunnalla mille muuttaa. Kieltä aletaan sopeuttaa uuden paikkakunnan puheeseen.”

Janne Taanila
Janne Taanila on oululainen, valmistunut ylioppilaaksi Oulun lyseosta ja opiskellut suomea Oulun yliopistossa.

Ensin oli murre, sitten kirjakieli

Taanila näkee murteet samalla tavalla rikkautena kuin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tai eri kielet.

”Monissa murteissa kuten Oulun murteessakin on ihastuttavia omaleimaisia piirteitä. Esimerkiksi tuo nää-variantti tai oululainen imperfekti muodossa tekkiin, näkkiin.”

Taanila pohtii murteiden ja niiden arvostusta yleiskielen opetuksen kautta.

”Yleiskieltä pidetään yleisesti puhtaampana, parempana kielenä ja murteita niitä huonompina versioina. Mutta eihän kukaan puhu kirjakieltä luonnostaan.”

Taanila muistuttaa, että kirjakieli onkin syntynyt murteen päälle.

Janne Taanila opetti luokkahuoneessa Kaikki synnit -elokuvan näyttelijöille Oulun murteen piirteitä.

 

Murreopettaja Janne Taanila.
Murreopettaja Janne Taanila vakuuttaa, että murteen saa sujumaan. Kuvaaja Sanna Krook.

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta