Siirry suoraan sisältöön

Oulun Mäntykodin Kotiväki-hanke: Vanhusten kaltoinkohtelu on vaiettu aihe, josta täytyy puhua

24.3.2022

Lähes joka neljäs ikäihminen on kokenut kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa, mutta avun piiriin hakeutuminen on ollut vaikeaa. Oulun Seudun Mäntykoti ry:n sisällä toimiva Kotiväki-hanke on yli kolmen vuoden ajan auttanut ihmisiä tunnistamaan kaltoinkohtelun merkkejä sekä järjestänyt uhrien selviytymistä tukevaa toimintaa.

Kotiväki-hanke aloitti toimintansa vuonna 2018 ja se on jatkoa Juuri-hankkeelle, joka keskittyi lisäämään sosiaalialan ammattilaisten tietoisuutta vanhusten kaltoinkohtelusta sekä lähisuhdeväkivallasta. Kotiväki-hanke keskittyy puolestaan lisäämään kaikkien tietoa turvataidoista sekä löytämään kaltoinkohtelua kohdanneita ihmisiä ja ohjaamaan heitä avun piiriin.

”Ikäihmisten kokemuksia väkivallasta ei ole käsitelty ja tutkittu kunnolla. Siihen on vaikuttanut osaltaan vanhemman sukupolven tapa pitää asiat omana tietonaan”, hankevastaava Riitta Vesala kertoo.

Riitta Vesala (vas.) ja Marjaleena Kyllönen ovat molemmat tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Mäntykoti ry:n pitkäaikaisia hankevastaavia. Kuva: Kotiväki-hanke

”Kun aloitimme toiminnan esittelytilaisuudet vuonna 2018, vastaanotto oli hyvin pidättyväistä. Kukaan ei jakanut omia kokemuksiaan ja aihe tuntui varmasti vaikealta”, Kotiväki-hankkeen toinen hankevastaava Marjaleena Kyllönen jatkaa.

Molemmat naiset kokevat keskustelukulttuurin muuttuneen avoimemmaksi hankkeen aikana ja ihmiset ovat alkaneet tunnistaa kaltoinkohtelun eri muotoja. Henkisen ja fyysisen väkivallan lisäksi ihminen voi joutua myös taloudellisen kaltoinkohtelun kohteeksi.

Yhdessä. Toinen toistamme tukien. Yksin olisin eksynyt. Kuva ja teksti: Ennen minä juoksin pakoon -taidenäyttely

Hälytysmerkit

Väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneen ihmisen tilannetta voi olla vaikea tunnistaa. Jotta henkilö uskaltaa puhua kokemuksistaan, tarvitaan luottamuksellisia suhteita sekä läheisten rohkeutta ottaa asia puheeksi, mikäli huoli herää.

”Ikäihmisten avioliitot ovat hyvin pitkiä ja kaltoinkohtelua on voinut olla koko liiton ajan, tai sitten se on tullut mukaan myöhemmin. Esimerkiksi puolison muistisairaus voi tuoda mukanaan aggressiivisia käytösoireita”, Kyllönen kertoo.

”Lastenkasvatuskeinot ja käsitys väkivallasta ylipäätään ovat olleet ikäihmisten nuoruudessa hyvin erilaiset kuin tänä päivänä. Heillä ei ole oikein sanojakaan, joilla näistä asioista voisi puhua”, Vesala sanoo.

Vaikka hälytysmerkkejä voi olla vaikea havaita, joitakin yhtäläisyyksiä naiset ovat oppineet huomaamaan työskennellessään uhrien ja heidän omaistensa kanssa.

”Mikäli sosiaalisesta ihmisestä tulee yhtäkkiä eristäytyvä, voi taustalla olla jotain, mitä hän haluaa peittää. Myös mustelmat voivat olla merkki väkivallan kokemisesta”, Vesala kertoo.

”Jos rahat eivät tahdo riittää elämiseen, voi olla hyvä kysyä, mihin ne menevät. Nykyään on yllättävän paljon liikkeellä huijausyrityksiä, joita ikäihminen ei välttämättä tunnista”, Kyllönen lisää.

Mitä tapahtui? En ymmärrä. Minulla ei ole sanoja. Mutta tunnen. Pelkään. Kavahdan. Lähesty minua lempeästi. Ole minulle läsnä. Kuva ja teksti: Ennen minä juoksin pakoon -taidenäyttely

Vertaistuesta voimaa

Kaltoinkohtelua tapahtuu kaikissa sosiaaliluokissa ja sen tekijöinä ovat usein uhrille läheiset ihmiset, kuten perheenjäsenet, hoitajat tai ystävät. Kun tilanne tulee esille, huoli-ilmoituksen tekeminen on toimiva keino ottaa askel lähemmäs apua.

Kotiväki-hankkeen järjestämä ryhmätoiminta keskittyy uhrien vertaistuen ja selviytymisen edistämiseen. Ihmiset löytävät tiensä ryhmiin toimivan yhteistyöverkoston kautta, johon kuuluvat muun muassa Oulun löytävän vanhustyön -verkosto, Oulun kaupunki ja kotihoito, seurakunnat, Kela sekä paljon kolmannen sektorin toimijoita.

RajatOn-ryhmän tuotoksena syntyi taidenäyttely, Ennen minä juoksin pakoon. Nähtävillä olleet kuvat olivat jokaisen ryhmäläisen henkilökohtainen ikkuna siihen maailmaan, jossa he ovat eläneet.

Kriisin jälkeen alkaa varsinainen selviytymisen tie ja voimaantuminen. Tätä vaihetta varten hanke järjestää Voimapäiviä, joiden sisältö koostuu keskusteluista, tanssista, musiikista, liikunnasta ja taiteesta.

”Toipuminen vaatii aikaa ja oman itsensä löytäminen kriisin jälkeen ei ole helppoa. Kokemusten jakaminen muiden ryhmäläisten kanssa auttaa ymmärtämään omaakin tilannetta”, Kyllönen toteaa.

”Vertaistuen voima on yllättänyt. Se kertautuu ja avaa yllättäviäkin asioita. Sellainen ihminen ymmärtää toista parhaiten, joka on kokenut samoja tunteita ja tilanteita”, sanoo Vesala.

Lisätietoa Kotiväki-hankkeesta sekä turvataito-oppaan löydät tästä linkistä.

 

Älä sulje silmiäsi. Älä korviasi. Älä sulje suutasi. Näe ja kuuntele. Kysy ja puhu. Uskalla ja osaa nähdä ja kuulla, ymmärtää ja tuntea. Kuva ja teksti: Ennen minä juoksin pakoon -taidenäyttely

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta