Siirry suoraan sisältöön

Oulun hätäkeskuksesta välitetään viranomaistehtäviä 500 kertaa vuorokaudessa: päätöksen tehtävästä tekee hätäkeskuspäivystäjä

14.5.2022

Oulun hätäkeskukseen soitetaan vuorokaudessa noin tuhat puhelua, joista karkeasti arvioiden puolet johtaa viranomaistehtävään. Hätäkeskuspäivystäjät ovat tottuneet tekemään nopeita päätöksiä - ja olemaan töissä juhlapyhinä, sillä vappu, uusivuosi ja kesän lomakausi tuppaavat olemaan hätäkeskuksessa kiireisintä sesonkia.

Hätäkeskuspäivystäjän työ on vaihtelevaa, mikään työpäivä ei ole samanlainen. Pelastuksen, poliisin, ensihoidon ja sosiaalitoimen tehtäviä kirjataan vuorokaudessa hieman yli 4000 ympäri Suomen kuudesta hätäkeskuksesta. Keravalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa, Vaasassa ja Oulussa työskentelee hieman yli 600 hätäkeskuslaitoksen työntekijää, joista Oulussa 80. Oululaisella Sirpa Moilasella on meneillään juhlavuosi, sillä uraa ja työkokemusta on kertynyt jo 20 vuotta hätäkeskuksen palveluksessa. Moilanen päätyi hätäkeskuspäivystäjäksi alan vaihdon kautta. 

“Pohjakoulutukseltani olen lääketyöntekijä, olin Suomen Syöpäyhdistyksen patologian laboratoriossa. Halu auttaa ihmisiä ohjasi hakemaan pelastusopistoon ja Lapin yliopistoon sosiaalityön koulutusohjelmaan. Hätäkeskuspäivystäjän työ vei pidemmän korren: koulutus oli lyhyempi ja palkkaus kilpailukykyinen. Työ on nopeatempoista ja ihmisläheistä, mistä tykkään edelleen”, Moilanen taustoittaa hätäkeskuspäivystäjän uran alkua.

Valtion virasto toimii verkottuneesti

Vuorokaudessa Ouluun ohjautuu noin tuhat puhelua, joista noin kymmenes voi tulla mistä päin Suomea tahansa, sillä keskukset toimivat verkottuneesti. Mikäli jossain on ruuhkaa, ohjautuvat puhelut sinne, missä on päivystäjiä vapaana. Puheluiden paikannus on parantunut vuosien saatossa, joten apua voi hyvin ohjata Oulusta vaikkapa Turun saaristoon. Jokapäiväisessä työssä hätäkeskuspäivystäjältä vaaditaan ennemminkin hyviä hermoja, kuin perusteellista paikallistuntemusta.  

“Päivystäjänä pärjää sellaiset, joilla on paineensietokykyä ja nopeaa päätöksentekotaitoa. Pitää olla hyvä itsetunto, että uskaltaa tehdä päätöksiä ja seisoa niiden päätösten takana. Työssä vaaditaan kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen ja lehmän hermot – niille on kyllä käyttöä”, Moilanen naurahtaa.

Oulun hätäkeskukseen tulevista puheluista noin puolet johtaa viranomaistehtävään. Yhdelle hätäkeskuspäivystäjälle tulee hieman yli 6000 puhelua vuodessa.

Kaikki valmistuvat työllistyvät

Hätäkeskuspäivystäjien pätevyyden antavaa koulutusta järjestetään Pelastusopistolla Kuopiossa ja Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Vaikka puolitoistavuotisen koulutuksen aikana saa ammatilliset valmiudet päivystäjän tehtävään, joutuu työssä jatkuvasti opettelemaan myös uusia ohjeistuksia ja määräyksiä - ja lopulta itse työ tekee päivystäjän.

“Päivystäjän korva kehittyy vuosien varrella. Alkaa huomata taustalla olevia asioita, mitä ihminen ei ehkä sano ääneen tai mitä et ehdi kysyäkään. Opit poimimaan muita ääniä ja taustatilanteesta teet havaintoja, jotka eivät kuulu meidän normaaliin riskiarviointiimme”, Moilanen kuvaa.

Hätäkeskuspäivystäjien työvuorot ovat 12 tuntia pitkiä, joten työntekijöistä on tullut tiivis yhteisö.

“Hätäkeskuspäivystäjiä on liian vähän, minkä vuoksi kaikki valmistuneet otetaan töihin ilolla vastaan. Työyhteisömme on tiivis ja ollaan kuin yhtä suurta perhettä, kun paljon vietämme kuitenkin aikaa työvuorossa keskenämme. Yhteishenki ja hyvä huumori auttaa jaksamaan työssä, joka voi olla henkisesti raskas”, Moilanen toteaa.

Palkitsevat tehtävät

Tehtävistä hieman yli puolet koskee ensihoitoa ja reilu kolmannes poliisin hälytystehtäviä. Kaikissa tehtävissä on omanlaisensa riskiarviot ja kysymykset, jotka auttavat hätäkeskuspäivystäjää arvioimaan paikalle tarvittavaa apua. Ensihoidon tehtävät ovat päivystäjille selkeitä, joissa vähemmällä määrällä kysymyksiä saa oikean avun perille. Eri tehtävissä on erilaiset riskiarviot, pelastuksen tehtävissä kysymyksiä on paljon, sosiaalitoimen tehtävät ovat usein pitkäkestoisia.

“Itse tykkään työstäni tosi paljon. Onnistumisen tunne tulee, kun apu saadaan paikalle ja ihminen tai omaisuus pelastuu. Mitä kovempi keikka, sitä enemmän adrenaliinia virtaa ja se on ehdottomasti tämän työn suola, että pystyy ihmisiä auttamaan ja siinä työssä onnistumaan”, Moilanen vakuuttaa.

Työ on myös kuormittavaa ja henkisesti raskasta.

“Hankalat työtehtävät liittyvät monesti paikannukseen, jos soittaja ei pysty kertomaan missä on ja meidän paikannustyökalut eivät tue paikannusta tarpeeksi. Lasten hätä koskettaa aina. Kun lapsi on hädässä tai hän itse soittaa, on päivystäjälläkin kaikki aistit virittyneenä ja avun haluaa paikalle nopeasti”, Moilanen pohtii.

Ensihoidon ja poliisin hälytystehtävät muodostavat yli 80 prosenttia kaikista viranomaistehtävistä. Varsinkin juhlapyhät ja kesäviikonloput ovat hätäkeskukselle ja viranomaisille kiireisiä, sillä alkoholi lisää tapaturmia ja järjestyshäiriöitä. Kuva: Oulun kaupunki

Työn varjopuolena on myös kiireiset juhlapyhät, sillä silloin hätäkeskuksilla on täysmiehitys.

“Usein juhlapyhiin Suomessa liittyy vahvasti alkoholin käyttö, mikä lisää järjestyshäiriöitä. Uusivuosi, vappu, juhannus - ylipäätään lomakausi ja helteiset viikonloput näkyvät meillä kiireenä”, Moilanen toteaa. 

Vakisoittajista vaivaa

Liki puolet puheluista ei johda viranomaistehtävään, vaan hoituu ohjeistuksella. Turhia puheluita tulee edelleen, noin 20 prosenttia kaikista puheluista. Se on edelleen paljon ja kuormittaa suotta hätäkeskuspäivystäjiä.

“Hätänumeroon soittaa vakisoittajia, jotka työllistävät meitä turhaan, he voivat soittaa yhden työvuoron aikana kymmeniä kertoja. Hätäkeskus voi myös ruuhkautua näiden vakisoittajien vuoksi - joudumme joka kerta kysymään vakikysymykset, joihin menee aikaa. Näiden soittajien olisi hyvä muistaa, että joku, jolla on oikeasti hätä voi joutua odottamaan apua pitkään - joskus kohtaloikkain seurauksin”, Moilanen muistuttaa.

Neuvontatehtävät ovat vähentyneet osittain onnistuneen viestinnän ansiosta.

“Aikaisemmin meille saatettiin soittaa ja kysyä, milloin talvirenkaat pitää vaihtaa. Nyt neuvomme terveyskeskuksen päivystyksestä tai mitä kautta pääsee tekemään rikosilmoituksen poliisille. Väestön ikääntyminen ja mielenterveyspotilaiden avun tarve ovat korostuneet viime aikoina – sellaiset avohoidon potilaat, jotka eivät ole saaneet tai löytäneet apua soittavat meille herkästi”, Moilanen kertoo nykypäivän trendeistä.

Myös sosiaalipuolen huoli-ilmoitukset etenevät hätäkeskuksen kautta.

“Vaikka avun tarve ei ole juuri sillä hetkellä akuutti vaikkapa vanhuksen kohdalla, voimme tehdä sosiaalipuolelle ilmoituksen, että ottavat vanhuksen tilanteen tarkasteluun”, Moilanen lisää.

Työroolista irtautuu helposti

Työstä palautumiseen auttaa Moilasen rahat, eli Centti, Penni Liira ja Naira. Ulkona liikkuminen koirien kanssa saa ajatukset tuulettumaan töistä. Kuva: Sirpa Moilasen oma arkisto 

Vapaa-ajalla Moilasella työrooli jää joskus päälle, mutta hätäkeskuspäivystäjän auktoriteetilla ei ole paljoa painoarvoa kotona.

“Minulla on aikuiset pojat, joita yritän joskus päivystäjän elkein ohjeilla – ei muuten onnistu! Heidän ja neljän koirani parissa kotona ei tarvitse paljoa työasioita miettiä. Liikun paljon ja käyn salilla, joten arjessani on paljon asioita, joiden ansiosta työstä palautuu”, Moilanen iloitsee.

Pelastusopiston tammikuussa 2023 alkavaan koulutukseen haku on auki 27. Toukokuuta saakka. Lisätietoa Pelastusopiston sivuilta.

 

 

 

 

Sirpa Moilasen mukaan hätäkeskuksen kahvihuoneessa lentää toisinaan hurtti huumori vastapainoksi kuormittavalle työlle. Kuva: Anne Laurila

Lue myös

Lue lisää aiheesta