Siirry suoraan sisältöön

12.10.2022

Martat ja anarkia – molemmat herättävät vahvoja mielikuvia. Kuinka ne nivoutuvatkin yhteen, saattaa olla yllätys monelle. Oulun Anarkistimartoissa vaikuttaa kirjava joukko ihmisiä, joita yhdistää halu kokeilla ja kehittyä yhdessä. Paremman ja iloisemman arjen puolesta toimiminen on viimein lähdössä vauhdilla eteenpäin.

Keväällä 2020 Facebookissa kyseltiin kiinnostusta perustaa Ouluun Anarkistimarttojen oma yhdistys. Tiina Routavaara innostui ja lähti mukaan perustamiskokoukseen Marttalaan. Heti alusta asti into oli niin suurta, että kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan hallitukseen. Puheenjohtajaksi valittiin tuolloin idean alullepanija Heidi Huotari. Routavaara on yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja.

“Korona iski ikävästi heti perustamisen alkuun. Olutkerhoa ehdittiin järjestämään pari kertaa livenä ennen kuin kokoontumiset piti siirtää verkkoon”, kertoo Routavaara toiminnan käynnistämisestä.

Olutkerhon lisäksi Oulun Anarkistimartat pitävät käsityökerhoa ja järjestävät Marttakahvit kerran kuussa.

“Uuden yhdistyksen kannalta korona sekoitti pakkaa melkoisesti. Toimintaa oli hankala edistää, kun ei saanut kokoontua kasvotusten,” jatkaa käsityökerhon vetäjä Siiri Heiskanen.

Parissa vuodessa yhdistys on kuitenkin onnistunut tavoittamaan toiminnasta kiinnostuneita ja viimeisimmissä kerhoissa on ollut paljon uusia kasvoja. Naisten mukaan toiminta on nyt vasta alkamassa kunnolla.

Marttailulla on pitkät perinteet

Kun arjessa tulee vastaan kodin hoitoon liittyvä pulma, suomalainen tietää, että varmin vastaus löytyy martoilta. Vuodesta 1899 toiminut Marttajärjestö perustettiin naisyhdistykseksi, jonka tehtävänä oli kotien henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin parantaminen. 

Tuon ajan sortokauden Suomessa pelättiin venäläistämistoimenpiteitä ja yhdistys tarjosi kotitalousneuvontaa salassa valtaapitäviltä. Suomen naisesta haluttiin tehdä sivistyksen vaalija ja oman maansa oikeuksien puolustaja. Tuolloin sivistyksellä viitattiin erityisesti kotitalouden arvostukseen ja kansalaisvaikuttamiseen.

Perintö on kantanut hyvin uudelle vuosituhannelle asti. Vuonna 2022 tuohon sivistykseen kuuluu Anarkistimarttojen mukaan myös yhdenvertaisuus, sekä kulttuurin ja luonnon arvostaminen. Marttailu ei katso sukupuolta.

Jos alkuun marttailun ja anarkian yhdistäminen kuulostaa kovin vallankumoukselliselta ja uudelta, niin historian valossa käy ilmi, että myös Anarkistimartta on kiinni toiminnan alkuperäisessä ajatuksessa.

Uskallusta kokeilla uusia asioita

Anarkistimartat ovat ainakin Oulussa keskimääräistä marttaa nuorempia, vaikka ikäkään ei ole määrittävä tekijä. Oulun Anarkistimarttojen varapuheenjohtaja on 71-vuotias. Anarkistimartta on usein kiinnostunut muustakin kuin perinteisistä kädentaidoista.

“Jo se, että vähän päälle kolmekymppisenä on alkanut marttailemaan on jo itsessään anarkistista. On kiva olla luomassa uutta toimintaa ja tehdä itseä puhuttelevia asioita yhdessä”, summaa Heiskanen ajatuksiaan.

Yksi Oulun Anarkistimarttojen erikoisuus on käsityökerhossa tehtävät radikaalit ristipistot. Siellä perinteistä käsityötekniikkaa käytetään uudella tavalla ilmaisemaan ‘ei-niin-perinteisiä-asioita’. Radikaaliuden taso on jokaisen itse määriteltävissä.

“Anarkistimarttailu tarkoittaa minulle sitä, että voin vapaasti kokeilla ja oppia uusia asioita. Harrastan esimerkiksi hapanjuurileivontaa hyvin laiskasti ja mutkia oikoen. Ei kaiken tarvitse olla täydellistä ja epäonnistuminenkin on ihan ok”, Routavaara naurahtaa.

Naiset haluavat olla luomassa arkista toimintakulttuuria, joka on vähemmän suorittamista ja sisältää enemmän rentoutta.

“Haluamme tuoda martta-aatetta myös nuorempien, urbaanien aikuisten elämään. Me olemme oikea marttajärjestö ja toimimme ihan samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin,” Routavaara kertoo.

Toiminta on jäsentensä näköistä

Kaikki jäsenet voivat vapaasti ideoida ja toteuttaa kerhotoiveitaan. Jos joku haluaisi vaikkapa perustaa kirjallisuuskerhon, niin yhdistys on valmis tarjoamaan siihen mahdollisuuden. Kerhot ovat kaikille avoimia, eivätkä vaadi siis jäsenyyttä.

“Me ei olla luomassa painetta, että pitäisi liittyä mukaan. Tämä sopii erityisen hyvin tällaiseen anarkistihenkeen,” kuittaa Routavaara.

Jäsenvuosimaksu sisältää muun muassa Martta-lehden, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Naiset odottavat innokkaina tulevaa talvea, kun kaikki kerhot pääsevät toimimaan säännöllisesti kerran kuussa.

“Ihmisten kannattaa tulla meidän Marttakahveille, tai jonnekin näistä kerhoista, tapaamaan muita. Yksin ei tarvitse lähteä tekemään ja kokeilemaan mitään. Täältä voi löytyä toisia, jotka jakavat samat mielenkiinnon kohteet”, Heiskanen vakuuttaa.

Oulun Anarkistimarttojen olutkerho kokoontuu kerran kuussa vaihtelevissa paikoissa.

Olutkerho tarjoaa tietoa ja elämyksiä

Syyskuun viimeisenä perjantaina Mallaskellarissa kokoontuu iloinen joukko oluen maistelusta innostuneita ihmisiä. Oulun Anarkistimarttojen järjestämä olutkerho on alkamassa pian. Jokainen osallistuja ostaa tiskiltä neljän oluen suoran koodisanalla “Martta-maistelu” ja asettuu varatun pöydän äärelle istumaan.

Joukossa on muutama jäsen ja vakio-osallistuja, mutta myös uusia marttailusta ja oluesta kiinnostuneita on löytänyt paikalle. Kerhoa vetää Reeta Kallio, joka on työnsä puolesta erikoistunut oluisiin.

Ennen oluiden maistelua käydään läpi esittelykierros. Selviää, että joukossa on muutamia, jotka ovat tutustuneet myös muiden marttayhdistysten toimintaan. Oulun Anarkistimartat on koettu omaksi ja helposti lähestyttäväksi. Yksi syy tälle voi olla se, että suhteellisen nuori yhdistys on vasta muotoutumassa ja toimintaan on siksi ehkä helpompi lähteä mukaan.

Olutsuoralla on maisteltavissa lager, sour, ipa ja porter -oluet. Jokaisen kohdalla Kallio vakuuttaa tietämyksellään eri valmistustekniikoista ja makujen alkuperästä. Saadaanpa välillä kuulla myös tarinoita eri panimoista.

Anni Riihimäki, Susanna Kosamo, Tiina Routavaara, Niina Riihimäki, Ville Oikarinen ja Reeta Kallio nauttivat oluiden lisäksi hyvästä seurasta. Seuraavalla kerralla kerho tapaa Nailo Brewingin panimossa Limingantullissa.

Kun oluet on maisteltu, saa jokainen laittaa oluet mieleiseensä paremmuusjärjestykseen. Käy ilmi, että sourit ovat yleensä olleet suosikkeja – niin tälläkin kertaa. Makuelämysten lisäksi takaraivoon jää jotain knoppitietoa oluista. Tiedätkö sinä, miksi pienpanimot eivät yleensä tee lageria? Tämän tiedon voit onkia vaikkapa seuraavan olutkerhon tapaamisessa lokakuun lopulla.

Tarkemmat tiedot Oulun Anarkistimarttojen kerhoista löydät heidän Facebook-sivuiltaan ja Instagramista. Lisätietoja ja kotisivut tästä linkistä.

 

 

 

 

 

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Siiri Heiskanen ja Tiina Routavaara arvostavat marttojen tekemää valtakunnallista työtä ja ovat ilolla itsekin osana marttoja. Kuvat: Johanna Mattola

Lue myös

Lue lisää aiheesta