Siirry suoraan sisältöön

Oululaistaustainen Johanna Hulkko valitsi Runeberg-ehdokkaita ja kirjoitti kirjoja Raksilasta

31.1.2022

Kirjailija Johanna Hulkko luki 284 kirjaa saunassa, järvessä, kävelyllä, sohvalla, sängyssä, ruokapöydässä, kylässä, junassa, puussa, hiekalla ja kannonnokassa. Lukeminen oli hänelle tiivis, olennainen osa melkein jokaista päivää viime vuonna: Hulkko kuului raatiin, joka valitsi tämän vuoden Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaat.

Kisaan lähetyt kirjat Johanna Hulkko luki kymmenessä kuukaudessa. Periaatteessa se tarkoittaisi 30 kirjaa kuukaudessa eli yhtä kirjaa päivässä siitä lähtien, kun ehdokaskirjoja viime vuoden helmikuussa alettiin lähettää. 
 
”Ihan niin kaavamaisesti ei elävässä elämässä tietenkään edetty. Mutta oli päiviä, joina vain luin enkä tehnyt muuta kuin söin ja kävin kävelyllä. Lisäksi lukukertoja tuli lopulta enemmän kuin kirjojen määrä, sillä osan kirjoista luin moneen kertaan”, Hulkko kertoo.

Ehdokasteosten määrä nousi

Raatiin kuuluivat myös kriitikko Vesa Rantama ja kirjallisuustoimittaja Camilla Lindberg. Marraskuussa kaikki olivat lukeneet kaikki kirjat ja yhdeksän kokousta oli pidetty. 

Seitsemän kertaa ehdokkaista keskusteltiin etänä ja kaksi kertaa päästiin pandemia-aikanakin tapaamaan kasvotusten. Keskustelut olivat Hulkon mukaan niin hyvät ja antoisat, ettei muistiinpanoihin tarvinnut tapaamisissa juurikaan tukeutua. 

”Jännitin olemmeko raadin kanssa samanmielisiä lopputuloksesta, mutta kaikki meni hyvin. Arvostan Camillaa ja Vesaa ammatillisesti valtavan korkealle”, Hulkko sanoo.

Hän oli raadissa mukana Kirjailijaliiton edustajana.

”Suhtauduin tehtävään vakavasti. Ensisijaisesti minua kiinnosti, että kirjat ovat sekä rakenteellisesti että kielellisesti merkittäviä.” 

Tänä vuonna raati teki myös sääntömuutosehdotuksen. Aikaisemmin maksimimäärä ehdokaskirjoja oli kahdeksan, tänä vuonna kymmenen. 

Hulkon mukaan sääntömuutokselle oli perusteita, koska näin saadaan laajemmalle kirjajoukolle ja kirjallisuuden lajeille huomiota ja menestymisen mahdollisuuksia. 

Olen vilpittömän onnellinen mistä tahansa kirjasta, joka voittaa.

Kilpailuun teoksia lähetti tällä kertaa 35 kustantajaa. Joukossa oli myös omakustanteita.  

Kirjoista 73 prosenttia oli romaaneja, 15 prosenttia lyriikkaa ja noin viisi prosenttia sekä lyhytproosaa että kaunokirjallisia esseitä. Loput olivat sarjakuvaa, draamaa ja aforistiikkaa – ja kaikkea tätä sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Raati päätteli lukemastaan, että Suomessa kirjoitetaan erittäin monipuolista ja laadukasta kirjallisuutta, jossa näkyvät perinteet. Kirjasadosta kuitenkin välittyvät muodon ja kielen rohkeat kokeilut. 

”Olen vilpittömän onnellinen mistä tahansa kirjasta, joka voittaa”, Hulkko vakuuttaa.

Tämän vuoden Runeberg-palkintoehdokkaat ovat Niillas Holmbergin Halla Helle, Anneli Kannon Rottien pyhimys, Kaj Korkea-ahon Röda rummet/Punainen huone, Susinukke Kosolan Turkoosi vyöhyke, Martina Moliis-Mellbergin Falk, Emma Puikkosen Musta peili, Kaija Rantakarin Salit, Matias Riikosen Matara, Quynh Tranin Skugga och svalka/Varjo ja viileys sekä Suvi Vallin Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja.

Palkinnosta päättävät kirjailija Marja-Leena Tiainen, kriitikko Merja Leppälahti ja pohjoismaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Hanna Lahdenperä.

Onneksi on puu-Raksila

Runeberg-palkinto ojennetaan Porvoossa voittajalle 5. helmikuuta. Saman kuun lopussa ilmestyy Hulkon 23. kirja. Se on Oulun Raksilaan ja sen katoille sijoittuva lastenkirja Seikkailijat Ruusu ja Säde.

Siitä lähtien, kun nenäni on yltänyt ikkunalaudalle, olen nähnyt Raksilan katot.

Kirjan tytöistä toinen asuu korkeassa kerrostalossa ja toinen matalassa puutalossa. He löytävät kaupunginosansa Raksilan katot ja sehän johtaa lopulta hyvin jännittävään tilanteeseen. 

Lisäksi alkuvuodesta 2023 Hulkolta ilmestyy neljäs aikuisten romaani. Sekin sijoittuu Raksilaan vuonna -79. 

”Siitä lähtien, kun nenäni on yltänyt ikkunalaudalle, olen nähnyt Raksilan katot”, huomauttaa Hulkko, jonka vanhemmat asuvat edelleen hänen Raksilan-synnyinkodissaan.  

Pirkanmaalla Hulkko on asunut 30 vuotta, mutta edelleen hän seuraa tiiviisti Oulun tapahtumia ja Raksila-keskustelua. 

”Muistan sen ajan, kun marketit rakennettiin. Kaupunki elää ja muuttuu, mutta onneksi Raksila on saanut olla puu-Raksila ja saa varmasti olla jatkossakin”, Hulkko uskoo. 


 

Kirjailija Johanna Hulkon puolivartalokuva, henkilö seisoo ikkunoiden edessä
Johanna Hulkon Raksila-aiheinen lastenkirja ilmestyy helmikuun lopussa. Kuva: Laura Vesa

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta