Siirry suoraan sisältöön

Oululaislähtöisen Frans Mikael Franzénin syntymästä 250 vuotta

9.2.2022

Oululaislähtöinen piispa ja runoilija Frans Mikael Franzén tunnetaan Oulussa erityisesti siitä, että häntä esittävä patsas on keskeisellä paikalla hänen mukaansa nimetyssä puistossa Oulun tuomiokirkon vieressä. Tänään tulee kuluneeksi tasan 250 vuotta hänen syntymästään. Sen kunniaksi julkaistaan Franzénin tuotantoa sisältävä kirja.

Oululaisen Frans Mikael Franzénin syntymästä tulee kuluneeksi tasan 250 vuotta tänään. Franzén oli runoilija, akateemikko, professori ja kirkonmies, josta tuli Ruotsissa sijaitsevan Härnösandin hiippakunnan piispa. Hänet tunnetaan erityisesti Ruotsissa runsaasta kirjallisesta tuotannosta, johon kuului runojen lisäksi virsiä.

Franzénin syntymän 250-vuotispäivän kunniaksi julkaistaan kirja Maan ja taivaan runoilija, jossa on yli-iiläisen rovastin, kotiseutuneuvos Toivo Hyyryläisen suomentamia Franzénin runoja ja virsiä. Hyyryläinen on kirjoittanut myös niiden taustasta liittyen Franzénin elämänvaiheisiin.

Franzén opiskeli nopeasti

Frans Mikael Franzén syntyi Oulussa 9. helmikuuta 1772, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa. Hänen isänsä oli kauppias ja laivanvarustaja Zachris Mikael Franzén ja hänen äitinsä oli nimeltään Helena Schulin. Heidän kotinsa sijaitsi Torikadun varrella. Isän suku oli kotoisin Karjalasta ja äidin suku oli kotoisin Savosta.

Franzénin huomattiin olevan kirjallisesti lahjakas lapsi, joka suoritti opintonsa nopeasti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi jo 13-vuotiaana ja valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 17-vuotiaana. Hänestä tuli dosentti 20-vuotiaana. Franzén vihittiin papiksi vuonna 1803 ja hän valmistui teologian tohtoriksi Uppsalan yliopistosta vuonna 1818.

Toivo Hyyryläinen on julkaissut teoksen Maan ja taivaan runoilija, joka sisältää Frans Mikael Franzénin kirjoittamia runoja ja virsiä sekä tietoa Franzénista. Kuva: Väyläkirjat

Franzénin nuoruusvuosiin sattui myös hänen isänsä kuolema, jolloin hänen oli keskeytettävä opinnot Turun akatemiassa 15-vuotiaana. Franzén vieraili myös ulkomailla, esimerkiksi Ranskassa, 1790-luvulla, minkä jälkeen hän työskenteli Turun akatemian kirjastonhoitajana ja vuodesta 1798 alkaen kirjallisuuden professorina sekä historian ja moraalin professorina.

Franzénin elämässä oli 1790-luvulla tapahtuma, joka määritti hänen elämänsä suunnan siitä alkaen. Franzén osallistui Ruotsissa järjestettyyn runokilpailuun runolla Sång öfver grefve Gustaf Philip Creutz. Hän voitti runokilpailun ja vastaanotti Ruotsin akatemian myöntämän palkinnon 27. marraskuuta 1797. Samalla Franzén kohosi kuuluisuuteen Ruotsissa.

Franzén valitsi Ruotsin

Frans Mikael Franzénin synnyinmaa Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan seurauksena. Franzén valitsi Ruotsin uudeksi kotimaakseen vuonna 1811.

”Kun vanha Ruotsin valtakunta vuonna 1809 hajosi, varsin monet säätyläiset joutuivat valitsemaan, kumman maan he valitsisivat uudeksi isänmaakseen, Suomen vai Ruotsin. Tavallisella kansalla ei valinnanvaraa juuri ollut. Tulevaisuus oli tuntematon: ei tiedetty mitä kaikkea Venäjän ylivallasta seuraisi, hyvää vai pahaa. Emme voi moittia niitä, jotka valitsivat Ruotsin. Siihen vaikuttivat itse kunkin lähtijän kohdalla varmasti hyvin monenlaiset syyt”, 1800-luvun kirjallisuushistoriaa tutkinut professori Osmo Pekonen kertoo.

Franzén toimi Ruotsissa Kumlan seurakunnan ja Tukholman Stːa Klaran seurakunnan kirkkoherrana ja vuodesta 1834 alkaen Härnösandin hiippakunnan piispa. Hänet oli valittu myös Ruotsin akatemian jäseneksi jo vuonna 1808. Myöhemmin hänet valittiin myös Ruotsin akatemian sihteeriksi.

Franzénilla oli laaja kirjallinen tuotanto, johon kuului runoja, virsiä ja myös muistelmat. Hän kirjoitti ruotsin kielellä, mutta viisi hänen kirjoittamaansa virttä on käännetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan. Franzénin tuotannosta Suomessa tunnetuimpia ovat adventtivirsi Te laaksot, notkot, nouskaa ja laulu Juokse porosein. Franzén kuoli Härnösandin lähellä 14. elokuuta 1847.

Franzén lakitetaan vappuna

Sukunimi Franzén on tuttu oululaisille nykyisin siitä syystä, että Oulun tuomiokirkon vieressä sijaitsee Frans Mikael Franzénin mukaan nimetty puisto. Samassa puistossa on myös häntä esittävä patsas. Oulussa on myös vakiintunut perinne, että tämän rintamakuvan päähän asetetaan ylioppilaslakki vappuna, aivan kuten Havis Amanda lakitetaan Helsingissä.

Franzénin puiston paikalla oli Kirkkotori silloin, kun Franzénin patsasta ei vielä ollut. Patsaan teki kuvanveistäjä Erland Stenberg, jolta veistos tilattiin vuonna 1878. Patsas paljastettiin juhlatilaisuudessa 30. kesäkuuta 1881. Patsasta ympäröi vielä silloin Kirkkotori, joka muutettiin puistoksi neljän vuoden kuluessa.

Piispan ja runoilijan Frans Mikael Franzénin patsas on ollut nykyisellä paikallaan Oulussa vuodesta 1881 alkaen. Kuva: Minna Mäki-Heikkilä

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta