Siirry suoraan sisältöön

Oulujokisarja, osa 6: Jokihistoria täynnä elämää - saamelaisista kauppamiehiin, tervasta sup-lautoihin

11.9.2021

Oulujoki on laskujoki, joka alkaa Oulujärvestä ja ulottuu Perämereen. Oulujoki on historiallinen kulkureitti, jota ovat käyttäneet erämiehet, uudisasukkaat, kauppiaat, tervansoutajat ja tukinuittajat. Oulujoki on vielä veneväylä, missä myös saunalautta tekee tilausristeilyjä.

Suomen asutus tapahtui vesistöjä myöten jo siksi, että kalastus oli tärkeä elinkeino. Eri suunnista tulleita erämiehiä liikkui Oulujoen alueella jo ennen kuin alue kuului millekään valtiolle. Norjalaiset ja saamelaiset saapuivat pohjoisesta, varsinaissuomalaiset ja savolaiset saapuivat etelästä ja karjalaiset kaakosta päin.

Ruotsin ja Novgorodin välisessä Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuonna 1323 Oulun ympäristö jäi osaksi Novgorodia, josta tuli osa Venäjää. Siitä huolimatta Oulun seutua asuttivat Ruotsin kuninkaan alamaiset. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi Oululle luvan toimia kauppapaikkana vuonna 1531. Oulujoki oli karjalaisten kulkureitti Laatokalta Pohjanlahdelle. Venäjältä veneillä saapuneita karjalaisia kauppiaita oli Oulunsuun markkinoilla, missä he vaihtoivat vuotia ja päähineitä turkiksiin ja helmiin.

Ruotsin raja siirtyi Täyssinän rauhansopimuksessa itään päin vuonna 1595, minkä lisäksi Oulun kaupunki perustettiin vuonna 1605. Kaupankäynti Venäjälle kuuluneen Vienan Karjalan kanssa oli edelleen tärkeää oululaisille. Siksi valtaosa Kajaanin markkinoiden suomalaiskauppiaista oli Oulun porvareita.

Oulun Tarkk’ampujapataljoonan kaksi upseeria hinaajan kannalla Toppilansalmessa 1901. Kuva: Museovirasto

Tervakauppa vaurastutti Oulua

Suomalaisen tervan vienti alkoi 1600-luvulla, koska Englannin ja Alankomaiden suuret laivastot tarvitsivat tervaa. Oulusta maailmalle lähtenyt terva valmistettiin Kainuussa. Kainuulaiset toivat veneillään tervalasteja Oulujokea pitkin Ouluun, missä paikalliset tervaporvarit ostivat tervan. Tervakauppa lisääntyi sen jälkeen, kun Oulu sai vuonna 1765 tapulikaupunkina oikeuden käydä ulkomaankauppaa.

Oulun tervakauppa muuttui entistä tehokkaammaksi vuonna 1783, kun Toppilansalmen pohjoisrannalle valmistui tervan varastointipaikaksi Oulun tervahovi. Tervakaupan huippuvuosi oli 1864, jolloin kaupungista vietiin ulkomaille 83 000 tynnyriä tervaa. Oululaiset tervakauppiaat vaurastuivat, mutta Kainuun tervantuottajien elintaso ei näyttänyt muuttuvan.

Tervakauppa alkoi hiipua 1800-luvun jälkipuoliskolla. Puulaivojen tilalle tulivat rautalaivat, joihin ei tarvittu tervaa. Oulu menetti asemansa tervakaupunkina sen jälkeen, kun Oulun tervahovi paloi vuonna 1901 ja rautatieyhteys Kajaanista etelään valmistui. Tervavene on laskenut alas Oulujokea pitkin vielä ainakin vuonna 1927.

Tynnyreitä Toppilan Tervahovissa vuonna 1910. Kuva: Museovirasto

Oulujoki on edelleen veneväylä

Kun tervakauppa hiipui, Oulun tervakauppiaat siirtyivät sahateollisuuteen. Oulun seudulla toimineet höyrysahat tarvitsivat tukkeja, joten tukinuitto Oulujoessa vilkastui 1800-luvun jälkipuoliskolla. Oulujoen Uittoyhdistys perustettiin vuonna 1910, koska laki velvoitti siihen. Uitto toteutettiin irtouittona 1930-luvun alusta alkaen, jolloin kaikkien yhtiöiden tukit olivat sekaisin. Siitä syystä tukeissa oli yhtiöiden merkit tunnistamista varten.

Uitettavia tukkeja Toppilan satamassa 1940-luvulla. Kuva: W. Byström/Museovirasto

Tukinuitto Oulujoessa saavutti ennätyksiä 1930-luvulla, ennen toista maailmansotaa. Uittaminen vaikeutui sodan jälkeen, koska Oulujoen varrelle rakennettiin voimalaitoksia. Tässä tilanteessa Oulujoessa siirryttiin nippu-uittamiseen. Sitten maantie- ja rautatiekuljetukset korvasivat tukinuiton, mistä syystä uittaminen loppui Oulujoessa vuonna 1982.

Väyläviraston Sisävesiväylät-yksikön päällikön Tero Sikiön mukaan Väylävirastolla ei tilastoa Oulujoen nykyisestä tavaraliikenteestä.

”Meillä ei ole tilastoa, joten merkittäviä tavaraliikennemääriä ei Oulujoessa kulje”, hän kertoo.

Oulun kaupungininsinööri Tapio Siikaluoman mukaan Oulussa on veneväylä nykyisin.

”Oulujoessa on virallinen veneväylä, on vapaa-ajan veneliikennettä, on kaupungin pienvenesatamia, on melontaa ja sup-lautailua”, hän kertoo.

Koivurannan Saunalautta Oy:n saunalautta tekee myös tilausristeilyjä Oulujoessa toukokuun alusta lokakuun loppuun.

Myös sup-lautailu on ollut viime vuosina nosteessa koko Suomessa, myös Oulussa. Vesireittejä pitkin pääsee näkemään uusia maisemia. Kuva: Maiju Pohjanheimo

 

Tervaveneitä Oulujoen rannassa vuonna 1898. Kuva: I. K. Inha / Museovirasto

Liittyvät sisällöt

Lue lisää aiheesta