Siirry suoraan sisältöön

Oulu2026-saunakeskustelu: Oulun yliopistokampuksen siirtäminen keskustaan, uhka vai mahdollisuus?

12.12.2021

Oulun yliopistokampuksen mahdollinen siirtyminen keskusta-alueelle herätti paljon keskustelua sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Onko Oulun keskustan elvyttämisen ehtona yliopistokampuksen siirto Raksilaan? Esille nousee monia näkökulmia sekä tarpeita ja ideoita keskustan kehittämiselle.

Oulun kaupungin Pehkolanlammen saunan lauteilla on yli 40 vuoden aikana käyty lukuisia keskusteluja, joihin on osallistunut maineikkaita tutkijoita, taiteilijoita ja poliitikkoja. Nyt osana Euroopan kulttuuripääkaupungin Rauhankone-ohjelmaa käydään saunakeskusteluja, jotka liittyvät kulttuuri-ilmastonmuutokseen ja Euroopan haasteisiin.

Rauhankoneella haetaan uusia tapoja ratkoa konflikteja ja edistää rauhanomaista vuoropuhelua. Rauhankoneeseen kuuluvat saunakeskustelut voivat käydä kuumana ja aiheet voivat olla kiperiä, mutta lopputulokseksi haetaan yhteistä ratkaisua.

Keskustelussa olivat mukana Oulun liikekeskuksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi, Pro Linnamaan edustaja dosentti Pekka Kess, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki, Oulu2026-johtaja Piia Rantala-Korhonen ja opiskelijat Aleksanteri Kekonen, Juuso Säärelä ja Teemu Virtanen.

Raksilasta vetovoimaa

Oulun yliopistokampuksen siirtäminen lähemmäs keskustaa herätti tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Opiskelijoiden siirtyminen keskusta-alueelle toisi useamman keskustelijan mielestä paljon hyvää mukanaan. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki kertoi Oulun yliopiston olevan kolmanneksi suosituin yliopisto oululaisten mielestä.

”Jos noin 20 prosenttia oululaisista nuorista lähtee muualle, mistä saadaan 20 prosenttia houkuteltua muualta tänne? Meillä täytyy olla tarpeeksi vetovoimaa, jotta olemme houkutteleva yliopistokaupunki”, Jouko Niinimäki.

Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi kertoi elämyslaskennasta, missä verrataan kaupunkeja 15 minuutin saavutettavuuden kautta. Hän kertoi, että Oulu on mittauksessa häntäpäässä, koska Oulu on levittäytynyt liian laajalle alueelle. Vuotoveden mukaan yksi ratkaisuista on yliopistokampuksen siirtäminen keskustaan, jolloin kriteerit täyttyisivät Oulun kohdalla.

”Kun yksi ihminen tulee keskustaan, hän toimii magneettina ja houkuttelee lisää ihmisiä sinne. Sillä tavalla saadaan lisää ostovoimaa keskustaan”, Vuotovesi sanoi.

Miten tyhjiöt täytetään

Keskustelussa käytiin kampuksen siirtämisen mahdollisuuksia ja ongelmia monipuolisesti läpi. Yksi asia mikä mietitytti, oli Linnanmaan autioituminen, mikäli yliopistokampus sieltä poistuisi. Esiin nousi myös tutkijoiden ja työntekijöiden tyytyväisyys nykyisiin oloihin. Yhteistoiminnallisen toiminnan häiriintyminen myös mietitytti. Pystyisikö nykyistä Linnanmaan kampusta kehittää paremmaksi ja toimivammaksi.

”Korjataanko Raksilaa muuttamalla yliopisto sinne ja miten sitten käy Linnanmaalle? Miten Linnanmaa saadaan elävöitettyä mahdollisen muuton jälkeen ja onko se mahdollista? Jos yksi tyhjiö täytetään, syntyy toinen toisaalle tilalle. Väittäisin, että yliopiston menestys tutkijoiden rekrytoinneissa riippuu hyvin pitkälle siitä, mikä on tutkimuksen taso, riippumatta yliopiston sijainnista”, toteaa dosentti Pekka Kess, Pro Linnanmaan edustaja.

Sosiaalisen olemisen keskusta

Keskustelussa mietittiin paljon yliopistokampuksen mahdollisuuksia keskustalle ja sen kehittämiselle. Opiskelijaedustajien sekä Leena Vuotoveden mielestä tällä hetkellä Oulun keskustasta puuttuu ihmisten moninaisuus ja eri kulttuurien edustajat. Ratkaisuna nähtiin kampuksen ja kansainvälisten opiskelijoiden tuominen keskusta-alueelle. Keskustelujen lomassa nousi jo monia ideoita keskusta-alueen kehittämiseksi.

Yhtä mieltä oltiin siinä, että Oulussa riittää huippuosaamista ja mahdollisuuksia. Houkuttelevuus kansainvälisten opiskelijoiden silmissä on monen mielestä riittävä, kunhan sitä osattaisiin tuoda oikein esiin. Monen mielestä kaupungin keskustaa tulee kehittää siten, ettei se ole kaupungin muilta alueilta pois.

Kuuntele keskustelu tästä

Keskustelemassa olivat Piia Rantala-Korhonen, Jouko Niinimäki, Juuso Säärelä, Leena Vuotovesi, Teemu Virtanen, Aleksanteri Kekonen ja Pekka Kess. Kuva: Anu Kauppila

Lue myös