Oulu-seuran juhlavuosi alkaa – tapahtumat muistuttavat Oulun historiasta

Oulun kaupunki oli tällainen vuonna 1962, kun Oulu-seura perustettiin. Kuva: Museovirasto

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Petri Kristian Isoniemi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Oulu-seura perustettiin. Juhlavuoden ensimmäisessä tapahtumassa kyseinen kotiseutuyhdistys lahjoittaa Pateniemen uuden seurakunnan tilan käyttöönottojuhlassa Tuiran seurakunnalle taulun parkkilaiva Felixistä 27. maaliskuuta. Tämän taulun on tehnyt taiteilija Kari Holma.

Parkkilaiva Felix valmistui Pateniemessä vuonna 1874. Se oli toiseksi suurin Pateniemen telakalla valmistunut purjealus. Tämä laiva vaurioitui myrskyssä vuonna 1885, kun se oli ylittämässä Atlantin valtamerta. Miehistö hylkäsi aluksen, mutta se onnistui siirtymään toiseen paikalla olleeseen laivaan.

Teemana vanha Oulu

Oulu-seuran juhlavuoden avaustapahtumassa luovutettava taidekuva muistuttaa Oulun merellisyydestä ja kaupungin historiasta. Oulu-seuran puheenjohtajan Jarkko Välikankaan mukaan juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös valokuvanäyttelyitä ja retkiä, jotka ovat Oulu-aiheisia tapahtumia.

Oulu-seura luovuttaa taidekuvan parkkilaiva Felixistä Tuiran seurakunnalle seuran 60-vuotisjuhlavuoteen kuuluvassa tapahtumassa. Kuva: Oulu-Seura

”Olemme suunnittelemassa tälle vuodelle ainakin paria valokuvanäyttelyä vanhan Oulun aiheisesti”, hän kertoo.

Tavoitteeksi on asetettu löytää 100 kuvaa, joista enintään 50 valitaan kehystettäviksi. Kuvista tehdään myös PowerPoint-esitys esitettäväksi yleisölle, mutta osa esityspaikoista on vielä avoinna.

Välikangas mainitsee myös sen, että kolme opastettua Oulu-aiheista retkeä on päätetty järjestää juhlavuoden aikana. Nämä ovat kävelyretket vanhalla Pateniemen raitilla, puistokierros kaupunginojan varrella ja bussiretki Oulujoen pyhiinvaellusreitillä Turkansaaresta Muhoksen kautta Utajärvelle. Myös muita kävelyretkiä voi olla tänä vuonna.

Perinteiset tapahtumat jatkuvat

Oulu-seuran toimintaan on kuulunut Oulun Etan eli vuoden oululaisen julkistaminen perinteisesti joka vuosi syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Etta-arvonimiä on myönnetty henkilöille, työryhmille, yrityksille tai yhteisöille. Oulu-seuralla oli tapana alun perin muistaa parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestynyttä oululaista, mutta tämän perinteen tilalle tuli vuoden oululaisen palkitseminen 1980-luvun alussa.

Oulu-seura on aina osallistunut Oulun Päivien järjestämiseen. Oulu-seura oli aikoinaan keksinyt tämän tapahtuman, mikä siirtyi Oulun kaupungin järjestettäväksi myöhemmin.

”Oulun Päivien aikaan olemme myös muistaneet ja käyneet tervehdyskäynnillä Oulun nuorimman ja vanhimman asukkaan luona”, Jarkko Välikangas kertoo.

Kamarineuvos Atte Kalajoki teki aloitteen Oulu-seuran perustamisesta.

Oulu-seurassa oli 110 jäsentä viime vuonna. Heistä varsinaisia henkilöjäseniä oli 92, perheenjäseniä oli seitsemän henkilöä, ainaisjäseniä ja kunniajäseniä oli kolme henkilöä ja yhteisöjäseninä oli kahdeksan yhteisöä. 

Atte Kalajoki vaikutti perustamiseen

Oulu-seura perustettiin 28. toukokuuta 1962 sen jälkeen, kun Atte Kalajoki oli tehnyt aloitteen kyseinen seuran perustamisesta. Hän syntyi Oulussa vuonna 1914 ja oli alun perin nimeltään Calamnius. Kalajoki oli opettaja, toimittaja ja kirjailija. Hänet myös promovoitiin Oulun yliopiston kunniatohtoriksi ja nimitettiin kamarineuvokseksi. Hän oli mukana perustamassa Kaltiota, minkä lisäksi hän kirjoitti nimimerkillä Panu Oulu-lehteen. Atte Kalajoki kuoli Oulussa vuonna 2004.

Oulu-seuran perustamisen taustalla vaikutti myös se, että Oulun vanha kaupunkimiljöö oli katoamassa uudisrakennusten tieltä. Oulu-seuran toiminnan painopisteiksi tulivat kaupungin yleisen kehityksen edistäminen, kaupungin kaunistaminen, menneisyyden tutkiminen, kaupungin tekeminen tunnetuksi ja kotiseutuharrastuksen herättäminen.

Oulu-seura on myös julkaissut kirjoja, järjestänyt kävelyretkiä ja toiminut aktiivisesti arvorakennusten säilyttämisen puolesta. Se on hankkinut muistomerkkejä, kuten kirjailija Teuvo Pakkalan muistolaatan vuonna 1966, runoilija Veikko Antero Koskenniemen muistomerkin vuonna 1985 ja kirjailija Samuli Paulaharjun muistomerkin vuonna 1995.