Oulu pyrkii kiertotalouskaupungiksi – tiekartasta apua matkalle

Ympäristöasiantuntija Satu Pietola kertoo Mun Oululle kiertotaloudesta ja siitä kuinka jokainen voi tehdä arjessa hyviä valintoja.

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Minna Mäki-Heikkilä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Ympäristöasiantuntija Satu Pietola, mikä tiekartta on ja mitä sillä tavoitellaan?

”Kiertotalouden tiekartta on asiakirja, jonka tavoitteena on auttaa kaupunkia kiertotalouden edistämisessä Oulussa. Se on nimensä mukaisesti kartta kiertotalouteen. Asiakirjassa esitetään visio eli tavoitetila, jota kohti suunnistetaan sekä tavoitteet, jotka halutaan matkalla saavuttaa. Lisäksi siinä luetellaan toimenpiteet, joiden kautta tavoitetilaan pyritään. Tiekartta on siis toimenpideohjelma, jonka avulla Oulu pyrkii kiertotalouskaupungiksi.”

Usein kiertotalous mielletään vain kierrättämiseksi, mutta se on paljon laajempi asia kuin pelkkä kierrätys.

”Kiertotalous on uudenlainen talousmalli, joka haastaa nykyisen lineaarisen, tuotteiden kertakäyttöön perustuvan mallin. Kiertotalous mahdollistaa taloudellisen hyvinvoinnin maapallon kantokyvyn rajoissa. Aidossa kiertotaloudessa luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi niin, että materiaalit pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Palveluiden käyttö asioiden omistamisen sijaan on keskeinen osa kiertotaloutta. Tuotteita myös jaetaan, vuokrataan, korjataan ja luonnollisesti edelleen myös kierrätetään”, Pietola kertoo.

Kantavana ajatuksena kiertotaloudessa on resurssitehokkuus, jolla pidennetään tuotteiden käyttöikää, uusiokäytetään materiaaleja ja nostetaan hyödykkeiden käyttöastetta.

”Paitsi että kiertotaloudessa on valtava taloudellinen potentiaali, se on myös keskeinen ratkaisu kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja sen avulla voidaan hillitä luonnonvarojen ylikulutusta ja suojella luonnon monimuotoisuutta”, lisää Pietola.

Oululla hyvät lähtökohdat kiertotalouskaupungiksi

Oululla on oikein hyvät lähtökohdat pyrkiä kiertotalouskaupungiksi. Meillä on useita kiertotalousyrityksiä ja startupeja. Oulun kaupungin ympäristöohjelman yhtenä painopisteenä on ”toimimme resurssiviisaasti” ja sen tavoitteena toimiva kiertotalous. Oulun kaupunki, sen liikelaitokset ja yhtiöt ovat viime vuosina toteuttaneet tätä tavoitetta useiden kiertotaloushankkeiden kautta. Nyt laadittavassa kiertotalouden tiekartassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään yksittäisistä toimenpiteistä, vaan isommasta toimintavan muutoksesta.

”Tiekartassa määritellään esimerkiksi, millä tavalla ja millä periaatteilla meillä rakennetaan, kaavoitetaan tai tehdään hankintoja. Kiertotalousperiaatteet pitäisi saada istutettua osaksi kaikkea toimintaa. Se vaatii uuden opettelua, uudenlaisia toimintamalleja, yhteistyötä – kokeiluja, jotka ei aina mene putkeen. Kiertotalouden tiekartta lähtee ajatuksesta, että ensin meidän tulee vahvistaa kiertotalousosaamista ihan jokaisella tasolla ja sitä kautta syntyy uusia oivalluksia ja uudenlaisia tapoja toimia kiertotalouden mukaisella tavalla”, Pietola kertoo.

Jokainen voi vaikuttaa ruokahävikkiin

Mitä sitten tavallinen kuntalainen itse voisi tehdä edistääkseen kaupungin kiertotaloutta?

”Jos kunnat pystyvät vaikuttamaan kiertotalouden markkinoihin hankintojen kautta, niin pystyvät myös kuntalaiset. Meistä jokainen voi tarkastaa omat kulutustottumukset: Ostetaan vain tarpeeseen, hankitaan pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita, korjataan ja tuunataan vanhaa. Ihan kaikkea ei kannata ostaa omaksi, vaan ehkä osan hyödykkeistä voi hankkia palveluna, vuokraamalla tai lainaamalla. Uutta kiertotalousliiketoimintaa ei synny, ellei sille ole markkinoita ja kysyntää. Tässä mielessä jokaisella kuntalaisella on iso rooli kiertotalousmarkkinoiden synnyssä.”

Yksi hyvä vinkki on ruokahävikin vähentäminen, sillä hävikin määrään voi vaikuttaa hyvin yksinkertaisilla keinoilla.

”Hävikkiruokareseptejä voi etsiä netistä ja kokkailla uusia ruokaelämyksiä vaikka yhdessä koko perheen kanssa. Käyttökelvottomat elintarvikkeet tulee totta kai muistaa lajitella biojätteeseen, ei sekajätteeseen, jotta ravinteet pysyvät kierrossa. Hävikkiruokateemaan liittyen leivoin eilen aamupuuron jämistä sämpylöitä ja kuivahtaneesta limpusta loihdittiin köyhiä ritareita. Maistui kaikille.”