Siirry suoraan sisältöön

Oulu on suurkaupunki arktisella alueella ja haluaa siksi mukaan päätöksentekoon

18.6.2022

Arktisen alueen elinkeinoja, luonnonvaroja ja väestön elämää koskevassa päätöksenteossa yrityksillä ja kunnilla on ollut vähän sanavaltaa, mutta tilanteeseen ollaan hakemassa muutosta. Arctic Economic Council – arktisen alueen kauppakamari sekä Arctic Mayors Forum – arktisen alueen kaupunginjohtajien foorumi toivovat saavansa itselleen paikat arktisesta neuvostosta, jotta arktisten alueiden asukkaat ja yritykset tulisivat paremmin huomioiduksi päätöksenteossa.

Ilman järjestäytymistä, arktiseen neuvostoon ei ole asiaa. Siksi Tromssaan ollaan kokoamassa kuntien ja elinkeinoelämän edunvalvontaan keskittyvää toimintaa: Arctic Mayors Forum nimitti ensimmäisen pääsihteerin järjestölle toukokuussa ja sai tehtävään arktisen neuvoston konkarin, kanadalaisen Patti Brunsin. Hän aloittaa elokuussa tehtävässään. Elinkeinoelämä on askeleen verran edellä, sillä Arctic Economic Council perustettiin Kanadan ollessa arktisen neuvoston vetovastuussa kaudella 2013-2015. Toimistoa vetää Tromssasta käsin tanskalainen Mads Qvist Frederiksen, joka vieraili Oulussa viime viikolla. Hän näkee paljon synergiaa, miksi kuntien ja yritysten tulee tehdä yhdessä töitä arktisen alueen elinvoiman turvaamiseksi.

“Asia on hyvin yksinkertainen: kunnat tarvitsevat asukkaita ja yritykset tarvitsevat työntekijöitä, jotta pysymme elinvoimaisina. Arktisella alueella on niin vähän ihmisiä, että tarvitsemme lisää asukkaita ja osaajia myös alueen ulkopuolelta, joten meillä on yhteiset intressit kaupunkien kanssa: miten saamme lisää ihmisiä muuttamaan ja pysymään pohjoisessa”, Qvist Frederiksen aloittaa.

Mielikuvat pitää murtaa ensin

Arctic Economic Council pyrkii vaikuttamaan arktista aluetta ja yrityksiä koskevaan lainsäädäntöön, luomaan toimialojen kehitystä edistäviä verkostoja, mutta iso osa työstä liittyy myös viestintään.

“Jos yritämme houkutella tänne investointeja ja osaajia muualta maailmasta, ensin pitää murtaa mielikuvat. Oulussa ei asuta igluissa eikä täällä ole jääkarhuja, vaikka arktisella alueella olemmekin”, hän naurahtaa.

“Oikeastaan viestimme maailmalle on, että muu maailma tarvitsee pohjoista! Meillä on ruokaa, luonnonvaroja ja energiaa, jota emme voi yksin käyttää. Meillä on resursseja, joita muu maailma tarvitsee, mutta perinteisesti olemme olleet huonoja myymään sitä, mitä meillä on”, hän toteaa.

Myyntiavuksi tarvitaan tahoja, kuten Arctic Economic Council. Järjestöön kuuluu 40 jäsentä, joka ei kuulosta isolta määrältä, mutta osa jäsenistä on kauppakamarin kaltaisia järjestöjä, joilla on yli 20 000 jäsentä. Jäsenyrityksiä on kaikista arktisen alueen viidestä jäsenmaasta, mutta myös arktisen alueen ulkopuolelta, kuten Ranskasta, Sveitsistä ja Kreikasta. Luonnollisesti mukana on myös venäläisiä yrityksiä.

“Tilanne on ongelmallinen ja se korostuu pohjoisessa enemmän, kuin ehkä Helsingissä, Tukholmassa tai Oslossa - täällä yhteydet venäläisiin kumppaneihin ovat olleet tiiviitä. Olemme tuominneet sotatoimet, pidättäydymme liiketoimista, mutta pidämme yllä dialogia siinä määrin, kuin kykenemme”, Qvist Frederiksen sanoo.

Suomesta Arctic Economic Councilin jäsenenä on Destia. Suomalaisia yrityksiä tai yritysverkostoja otetaan järjestöön mielellään mukaan lisää.

Arktinen identiteetti

Vaikka Suomi on mukana arktisessa neuvostossa, Qvist Frederiksenin mukaan suomalaisilla ei ole yhtä voimakasta arktista identiteettiä, kuin muissa maissa – tai ainakaan hän ei ole törmännyt siihen.

“Arktisuutta ei mainosteta täällä missään muualla, kuin yliopistolla. Se on kiinnostavaa. Silti, kun puhun oululaisen ihmisten ja yritysten kanssa, huomaan yhtäläisyyksiä muihin arktisen alueen ihmisiin. Asumme harvaan asutuilla alueilla, selviämme hyvin hankalassakin ilmastossa, olemme todella innovatiivisia”, hän painottaa.

Ensimmäistä kertaa Oulussa vieraillut Qvist Frederiksen on vaikuttunut alueen mahdollisuuksista.

“Oulu on uniikki kaupunki arktisella alueella! Teillä on yliopisto, useita vahvoja toimialoja, kuten ICT, metsäteollisuus, paljon uutta potentiaalia luovilla aloilla ja kulttuurisektorilla Oulu 2026 buustaamana. Kaupunki on iso ja teillä on hyvät yhteydet maailmalle, ihmiset ovat tottuneet tekemään yhteistyötä keskenään ja olette hyvin verkostoituneita. Suorastaan arktisen alueen helmi!”, Qvist Frederiksen naurahtaa.

Arctic Economic Council on nähnyt Oulun vahvuudet, joten toivottavaa on, että myös kaupungin vahvuudet pääsevät loistamaan Arctic Mayors Forumin toiminnan siirtyessä seuraavalle tasolle. Jos elinkeinoelämä saa äänensä kuuluviin arktisessa neuvostossa, kaupunkien kautta saadaan arktisen alueen asukkaat – oululaisetkin - näkyväksi päätöksentekopöytiin.

 

 

 

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Arktisella alueella ihmiset ovat innovatiivisia, sen tietää Arctic Economic Councilin johtaja Mads Qvist Fredereksen. Kuva: Anne Laurila

Lue myös

Lue lisää aiheesta