Oppilaskunnan hallituksessa opitaan tulevaisuuden taitoja
Oppilaskunnan ohjaava opettaja Pia Moilanen huolehtii, että ryhmän sihteeri kirjaa ryhmän yhteiset havainnot ylös. Kuvassa vasemmalta oikealle: Lennu Tuohino, Arttu Parkkinen, Pia Moilanen ja Sisu Salojärvi. Kuvat: Anne Peltola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Koulujen toimintakulttuurissa oppilaskunnan hallituksella on tärkeä rooli. Oppilaille se on keino saada oman luokan asiat kuuluviin, kehittää koulun toimintaa ja kulttuuria turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi ja luoda koulun omaa me-henkeä.
”Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitukseen puolestaan valitaan jokaisesta luokasta yksi edustaja”, selvittää oppilaskunnan ohjaava opettaja Pia Moilanen Kiiminkijoen koulusta.
Luokassa edustajia pohditaan keskustelemalla ja valitaan vaaleilla.
”Ehdokkaat voivat tehdä itsestään myös esitykset, että miksi juuri heidät kannattaisi valita”, Moilanen jatkaa.
Oppilaiden asiat otetaan vakavasti
Kiiminkijoen koulussa oppilaskunnan hallituksen toiminta on kehittynyt nykyisiin uomiinsa viimeisen 10 vuoden kuluessa.
”Alussa toiminta keskittyi paljon erilaisiin koululla järjestettäviin tapahtumiin, kuten väriviikkoon, ystävänpäivään ja open stage -tapahtumaan”, Pia Moilanen kertoo.
Tänä päivänä oppilaskunnan hallitus pureutuu myös koulun käytänteisiin, sääntöihin ja hankintoihin.
”Asiat eivät jää oppilaiden välisiksi porinoiksi, vaan ne otetaan vakavasti ja viedään eteenpäin kuultavaksi luokkiin, opettajille ja rehtorille. Oppilaskunnan hallitus on muun muassa koostanut koulumme välituntien toimintatavat”, hän jatkaa.
Joulukuun alussa 2020 Kiiminkijoen koululla järjestetyssä oppilaskunnan hallituksen kokouksen asialistalla oli muun muassa syksyn arviointia ja koulun rangaistuskäytänteistä keskustelua. Asioita käsiteltiin pienryhmissä, joista kuului kova puheensorina.
”Hallituksen kokouksissa käsittelemme arjen asioita ja jokaisella on oikeus sanoa näkemyksensä.”
Jokainen tulee kuulluksi
Kiiminkijoen koulussa on luokat 1–5, joten kaikki kokoukseen osallistujat ovat vielä pieniä koululaisia. Ekaluokkalaiset pääsevät toimintaan mukaan ensimmäisen vuoden keväällä, kun luku- ja kirjoitustaito on karttunut enemmän.
Iästä huolimatta oppilaskunnan hallitustyöskentely opettaa kaikille osallistujille tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Kokoukset vedetään läpi muodollisen kaavan mukaan. Esityslista ja läsnäolijat todetaan ja puheenjohtaja jakaa puheenvuorot järjestyksessä. Hallituksen sihteeri pitää pöytäkirjaa, jonka jokainen edustaja sitten esittelee omassa luokassaan.
Ohjaava opettaja huolehtii, että asiat tulevat käsiteltyä ja jokaisen mielipide huomioidaan ja kirjataan ylös. Jottei hallitustyöskentely kävisi liian raskaaksi, väliin otetaan taukojumppaa. Aikuisten kokouksista poiketen taukojumppasuosikki on perinteinen kapteeni käskee -leikki. Tosin nyt se on ”puheenjohtaja käskee”.
Tärkeitä tulevaisuuden taitoja
Oppilaskunnan hallituksessa opitaan monia tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja: miten voi vaikuttaa, miten keskustellaan hedelmällisesti, miten otetaan toisten mielipiteet huomioon ja kuunnellaan toisia.
”Eri-ikäisten kanssa toimiessa kasvavat myös sosiaaliset ja yhteistyötaidot”, Pia Moilanen korostaa.
Oppilaskunnan hallituksista valitaan edustajat myös Oulun suuralueella toimiviin lasten ja nuorten osallisuusryhmiin, jotka kokoontuvat perusopetuspalveluiden ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Osallisuusryhmissä lapset ja nuoret voivat vaikuttaa myös oman kaupunginosansa asioihin.
”Yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa on meille erittäin mieluista ja tärkeää”, hän vahvistaa.
Sen lisäksi, että oppilaskunnan työ on tärkeää niin koulun kuin tulevaisuuden taitojen kannalta, on se tärkeää myös lapsille.
”Työ innostaa aktiivisuuteen ja touhukkuuteen. Oppilaskunnan hallituksen työssä olemme nähneet lasten kohdalla monia hienoja kasvutarinoita”, opettaja kehuu.