Siirry suoraan sisältöön

Opiskeluhuolto tekee töitä oppilaan ja kouluyhteisön hyväksi

10.10.2020

Oulun kaupungin kuraattori- ja psykologipalvelut täyttävät tänä syksynä nykymuotoisena 20 vuotta. Oulussa niin oppilaat, opettajat kuin opiskeluhuoltohenkilöstö työskentelevät yhteisesti kaikkien hyvinvoinnin puolesta. Asia on ajankohtainen, sillä tänään vietetään myös Maailman mielenterveyspäivää.

Opiskeluhuolto tarkoittaa oppilaan hyvän oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille kouluissa toimiville aikuisille, ei pelkästään opiskeluhuollon kuraattoreille, psykologeille ja terveydenhuoltohenkilöstölle.

Ensimmäiset kuraattorit jo 30 vuotta sitten

Ensimmäiset kaksi koulupsykologin virkaa perustettiin Oulun kaupunkiin vuonna 2000. Koulujen kuraattorityö oli käynnistynyt vajaat 30 vuotta aiemmin. Tällä hetkellä esi- ja perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluhuollossa työskentelee yhteensä noin 70 kuraattoria ja psykologia. Viime vuosina kuraattoreiden ja psykologien työ on suuntautunut yhä näkyvämmin terveyttä ja hyvinvointia edistävään työhön ja ongelmien ehkäisemiseen.

”Hyvinvoivalla ja turvallisella kasvuyhteisöllä on merkittävä lasten ja nuorten mielenterveyttä suojaava vaikutus. Tähän yhteiseen hyvinvointitehtävään on myös kaupungin kuraattori- ja psykologipalveluissa laajasti panostettu”, toteaa oppilashuollon palvelupäällikkö Tuula Takalo.

”Uusien toimintamuotojen omaksumiseksi ja monipuolisen osaamisen vahvistamiseksi henkilöstö on saanut koulutusta varhaisen tuen menetelmiin, turva- ja mediataitoihin sekä verkossa ja sosiaalisessa mediassa työskentelyyn yleensä”, täydentää koulukuraattori Tiia Maikkula-Moilanen.

 ”Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että koulussa on hyvä oppia ja olo tuntuu turvalliselta”, hän jatkaa. 

Ryhmät toimivat kaikissa kouluissa

Jokaisessa oululaisessa koulussa toimii oma opiskeluhuoltoryhmä, joka suunnittelee, arvioi, kehittää ja koordinoi opiskeluhuoltotyötä kokonaisuutena kouluyhteisössä.

Ryhmän kokoonpano voi hieman vaihdella kouluittain, mutta yleensä ryhmään kuuluvat koulupsykologin ja koulukuraattorin lisäksi koulun rehtori, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja alueen nuorisotyöntekijä. Myös oppilaiden ja vanhempien edustus sekä kolmas sektori ja muut alueen toimijat ovat tärkeä osa ryhmän toimintaa. 

Haukiputaan koululla tehdään yhteisöllisestä työtä, esimerkiksi ala- ja yläkoulun yhteisistä puuhavälitunneilla ja yläkoulun olohuonetyyppisestä Hengari-välitunneilla. Kuva: erityisopettaja Riikka Tarumaa.

Tavoitteena ennaltaehkäisevyys

Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään koulussa tehtyjen terveys- ja hyvinvointikyselyiden tuloksia, suunnitellaan hyvinvointia edistäviä toimintoja ja kehitetään yhteistyötä kotien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Kuukausittain kokoontuvassa opiskeluhuoltoryhmässä keskustellaan myös ajankohtaisista ilmiöistä, jaetaan tietoa eri toimijoiden välillä ja ideoidaan yhteistä toimintaa näiden pohjalta”, kertovat koulukuraattorit Mirja Korkala ja Tiia Maikkula-Moilanen.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää työtä koko kouluyhteisön tukemiseksi.  Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla edistetään kaikkien oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä ennakoidaan ja ehkäistään mahdollisia kouluympäristössä ilmeneviä ongelmatilanteita.

Hyvinvoivassa koulussa kaikki löytävät oman paikkansa, tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöön ja kokevat tulevansa kuulluiksi.

”Kuraattorit ja psykologit tarjoavat oppilaitoksissa Walk-In -tapahtumia, johon voi tulla kynnyksettömästi tapaamaan oman koulun opiskeluhuollon työntekijöitä”, kertoo koulupsykologi Maria Kaikkonen.

”Lisäksi kuraattorin ja psykologin löytää kouluilta erilaista tapahtumista, kuten hyvinvointivälitunneilta, hyvis-tunneilta, hyvinvointimessuilta ja vanhempainilloista”, jatkaa Maikkula-Moilanen.

Kuva: Riikka Tarumaa

Oikeus yksilölliseen tukeen

Jokaisella oppilaalla on myös oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuollon tukeen. Käytännössä tämä tarkoittaa kouluterveydenhuoltajan ja -lääkärin, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluita.

Näissä tilanteissa oppilashuollon henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan huoltajien kanssa, ja työssä painottuu monialainen yhteistyö muiden oppilaan asioissa toimivien aikuisten kanssa.

”Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja koordinoimiseksi voidaan koota yhdessä perheen kanssa monialainen asiantuntijaryhmä, johon kutsutaan mukaan asian selvittämisen kannalta oleelliset henkilöt. Lapset puheeksi -menetelmä on käytössä kuraattori- ja psykologipalveluissa, kuten muissakin Oulun kaupungin lasten ja lapsiperheiden palveluissa”, Tiia Maikkula-Moilanen kertoo.

Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen

Viimeisissä kouluterveyskyselyn tuloksissa lapset ja nuoret ovat nostaneet esille tarpeensa tulla nähdyksi ja kuulluksi itseään lähellä olevien ja tutuksi tulleiden aikuisten kesken.

”Läsnäoleva kuunteleminen on kuraattorin ja psykologin perustyötä”, Mirja Korkala toteaa.

Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat vuonna 2020 myös kansainvälisen Maailman mielenterveyspäivän teemana.

”Kuulluksi tuleminen luo omakohtaista merkityksellisyyden tunnetta. Kun ihminen tulee kuulluksi, hän kokee voivansa vaikuttaa asioihin. Kuunteleminen on ihmisen kohtaamista ja pysähtymistä hänen asiansa äärelle. Jo pienikin aito kohtaaminen voi olla lapselle ja nuorelle merkittävä”, sanoo Maria Kaikkonen.

”Aikuiset voivat opettaa kuuntelemisen taitoja lapsille näyttämällä mallia: kysymällä, mitä kuuluu, ja aidosti kuuntelemalla vastauksen. Kuraattorit ja psykologit tekevät yhteisöllistä työtä kuuntelemisen ja muiden ihmissuhdetaitojen ympärillä”, hän lisää. 

Lapsen ja nuoren oman koulun kuraattorin ja psykologin yhteystiedot löytyvät koulujen omilta verkkosivuilta tai Wilmasta. 

Katso Oulun kaupungin oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden ja Oulun kaupungin nuorten viestintätyöpajan yhdessä piirtäjä Essi Salmen toteuttama video:

 

”Aidot kohtaamiset ovat merkittäviä lapsille ja nuorille”, toteavat koulukuraatorit Mirja Korkala, Tiia Maikkula-Moilanen ja koulupsykologi Maria Kaikkonen. Kuva: Anne Peltola

Lue myös

Lue lisää aiheesta