Siirry suoraan sisältöön

Nyt alkaa entistä vastuullisempi festarikesä: voisiko yleisön tanssimisen valjastaa sähköntuotantoon?

1.6.2022

Tänä kesänä päästään jälleen festareille ja muihin yleisötapahtumiin, ja luvassa taitaa olla hyvällä tavalla latautuneimpia tunnelmia pitkään aikaan. Oulun seudulla tapahtumissa voi ällistyttävän meiningin lisäksi törmätä keksintöihin, joilla pyritään vähentämään tapahtumien aiheuttamaa ympäristökuormaa.

Yksi painava asia myös tapahtuma-alan vaakakupissa on ympäristövastuullisuus. Oulussa asiaan satsataan Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa, jonka tavoitteena on mahdollisimman hiilineutraalit tapahtumat vuonna 2026.

Yksi toimenpiteistä on innovaatiotestaukset: tapahtumissa testataan erilaisia keksintöjä hiilijalanjäljen ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen pienentämiseksi.

Ratkaistavat haasteet liittyvät esimerkiksi jätehuoltoon, energiankulutukseen sekä ruokailun ja liikenteen hiilijalanjälkeen ja niitä ratkotaan tapahtumanjärjestäjien, yritysten ja järjestöjen sekä tietysti festarikävijöiden yhteistyönä. Tapahtuma kertoo haasteensa, ratkaisuja ja keksintöjä haetaan hankkeen kautta, ehdotukset pisteytetään ja toteutukseen valituille keksinnöille myönnetään innovaatiorahoitusta.

Tapahtuma-alaan voimakkaasti vaikuttanut pandemia on tietysti heijastunut myös vuonna 2019 startanneeseen hankkeeseen. Projektipäällikkö Taina Ronkainen toteaa, että ilman pandemiaa testauksia olisi pystytty tekemään huomattavasti enemmän, mutta lupaavia johtopäätöksiä voidaan tehdä jo ensimmäisten testien perusteella.

Qstock taas testialustana

Viime kesänä innovaatiotestausta päästiin tekemään Qstockissa. Haurun Jäteauton ja Maconin kanssa toteutetun jätehuoltoinnovaation kautta saaduista havainnoista Ronkainen nostaa esille käytännönläheisiä ja matalalla kynnyksellä toteutettavia kehitystoimenpiteitä:

Jotta muoviastioita olisi festarialueella järkeä kerätä ja kierrättää, tulisi niiden kaikkien olla samaa muovilaatua. Toisekseen, roska-astioihin päätyi paljon pantillisia tölkkejä, vaikka anniskelualueilla on niille useita palautuspisteitä. Entäpä jos pantilliset tölkit voisi jättää omaan keräysastiaansa, ja festivaali lahjoittaisi niistä saadut rahat hyväntekeväisyyteen?

Qstockin ympäristövaikutuksia pyritään aktiivisesti pienentämään vuosi vuodelta, joten festivaali toimii testialustana myös tänä kesänä. Festaritoimistolta todetaankin, että Oulun kaupungin hankkeen kautta saatu mahdollisuus tarjota testialusta ympäristöinnovaatioille on ollut heille luonnollisesti hyvin mieluisa.

Tänä kesänä Qstockissa haetaan ratkaisua pariin haasteeseen: snapsilasien ja nippusiteiden vähentämiseen tai niistä aiheutuvan muovijätteen hyödyntämiseen sekä energian tuottamiseen festariyleisön luontaisimman liikkeen, tanssin, avulla. Miten tämän liikkeen voisi siirtää energiantuotantoon ja samalla säästää sähköä?

Heinäkuun lopussa nähdään, pitääkö haasteen slogan kutinsa muutenkin kuin vertauskuvallisesti: mitä enemmän liikut ja bailaat, sitä enemmän syntyy sähköä!

Tapahtumanjärjestäjiä ja innovaattoreita kannustetaan hankkeen suunnalta tekemään jatkosuunnitelmia testausten jälkeen, ja myös yleisellä tasolla kiinnostusta ympäristöystävällisempään tapahtumatuotantoon alueella todella on.

”On mahtavaa, että meillä on tapahtumia, jotka haluavat profiloitua ympäristövastuullisiksi. Pandemian vaikutukset ovat toki olleet sellaiset, että juuri nyt monet satsaavat ydintoimintansa varmistamiseen, ja isompien kehitysaskeleiden aika tulee myöhemmin”, sanoo Taina Ronkainen.

Tupakantumpista katastrofialueiden juomaveteen

Matkat ja kuljetukset ovat luonnollisesti suurin päästöjen lähde, kun lasketaan niiden tapahtumien hiilijalanjälkeä, jotka keräävät yleisöä kaupungin ulkopuolelta. Kyse ei ole vainyleisön liikkumisesta, vaan myös artistien ja rahtien kuljetuksesta.

Kokonaan paikallisilla artisteilla ei saa aikaiseksi massoja liikuttelevia tapahtumia, ja isoihin tapahtumiin on tuotava tapahtumatekniikkaa Etelä-Suomesta, sillä Oulun tapahtumavuosikellossa ei ole vielä niin paljon tapahtumia, että iso paikallinen alihankintaketju olisi kannattava.

 

Projektipäällikkö Taina Ronkainen etsii ympäristöystävällisiä innovaatioita Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa.

-

Ronkainen toivoo, että vähäpäästöisiä matkustusvaihtoehtoja kampanjoitaisiin järjestelmällisesti yleisölle, artisteille ja henkilökunnalle.

”Positiivinen suunta on, että monet järjestäjät kertovat artistien alkaneen suosia junaa Helsinki–Oulu-välillä. Festareille järjestetään taas yhteiskyydityksiä, ja maailmantähtien osalta monet tapahtumat kompensoivat lentopäästöjä esimerkiksi istuttamalla puita jonkun palvelun kautta.”

Ronkaisen vetämässä hankkeessa testattiin kimppakyytipalvelua toukokuun viimeisen viikonlopun NUTS Karhunkierros -polkujuoksutapahtumassa, ja sitä kokeillaan myös Haapavesi Folkissa kesä-heinäkuun taitteessa. Innovaattorikumppanina kyydityksille on CoReorient oy, joka on aiemmin tarjonnut kimppakyytialustaa lähinnä työmatkalaisille.

Eroon ruokahävikistä

Yleisötapahtuman ympäristövastuullisuuteen vaikuttavat vahvasti myös siellä tarjottavat ruoka ja juoma. Kiinnitetäänkö huomiota siihen, missä ruoka on tuotettu, käytetäänkö yksittäispakattuja muovikääreitä ja minimoidaanko ja hyödynnetäänkö hävikkiä?

”Suurin osahan on tapahtumien omien valintoja. Voidaan tarjota tehotuotettua lihamättöä tai kasvispainotteista lähiruokaa. Tai toisaalta, tarvitseeko nykyään puhua alleviivaten kasvisruoasta vai voitaisiinko puhua hyvästä ruoasta”, haastaa Ronkainen.

Hävikkiasiaan vaikutetaan Oulussa myös toisen hankkeen voimin: ODL:n vetämä Prikka kiertoon -hanke pyrkii luomaan Ouluun hävikkiruokakeskuksen ja yhteistyössä heidän kanssaan Ronkaisen tiimi miettii, kuinka tapahtumissa yli jäävä ruoka voisi välttää roskikset.

”Onhan meillä myös Oulu2026:n lanseeraama Arctic Food Lab, joka satsaa pohjoisen gastronomiaan. Idealistina uskon, että sillä tuotemerkillä varustetulla ruoalla olisi menekkiä myös festivaaleilla”, lisää Ronkainen.

Yksi tämän kesän innovaatiotestauksen osallistujista on Varjo-festivaali haasteinaan vastuullinen tumppaus ja kierrätyksen tehostaminen sekajätettä vähentämällä. Ensin mainittua lähdetään ratkomaan yhteistyössä Zero Waste Finland -yhdistyksen kanssa.

Sairaaloihin jätteeksi kertyviä verensokeriliuskapurkkeja annetaan festarikävijöille miniroskiksiksi ja -tuhkakupeiksi. Ratkaisu on nerokas: innovaation toteuttamiseen ei tarvitse tuottaa lainkaan uutta materiaalia, sairaaloissa jäte vähenee ja tumppien mikromuovihiukkasia päätyy luontoon vähemmän.

Taina Ronkainen nostaa vielä esille vaikuttavan esimerkin maailmalta.

”Yhden kovimmista jutuista festari-innovaatioiden saralla on tehnyt Hollannissa Innofest. He ovat testanneet avaruusaluksissakin käytetyllä teknologialla jäteveden filteröimistä juomakelpoiseksi ja leirintäalueiden suihkuvesien hyödyntämistä vessojen vetämisessä. Tulokset näyttävät lupaavilta. Puhtaan veden riittävyys suuressa osassa maapalloa ja esimerkiksi katastrofialueilla on valtava haaste, johon voidaan kehittää apua myös festarikentällä.”

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki on Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-hanke, jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja: futurevents.oulu.com.

Tunnelmia Qstockista kesällä 2019. Kuvat Qstock / Mika Vallineva, Henri Turunen

Lue myös

Lue lisää aiheesta