Siirry suoraan sisältöön

Niskalan perheessä ympäristöteot kuuluvat ihan tavalliseen elämään

14.4.2021

Hyvät ympäristöteot voivat olla osa meidän kaikkien arkea ja jokapäiväistä elämää. Tämä kolmiosainen juttusarja kertoo haukiputaalaisen Niskalan perheen pienistä ja vähän isommistakin ympäristöteoista.

Vilkas kultainennoutaja Cara hyörii jaloissa, kun perheenäiti Henna Niskala sekä 12-vuotias tytär Ada ovat tekemässä eteisessä lähtöä.

”Tällä kertaa sinä et nyt pääse mukaan, mutta seuraavalla kerralla sitten”, juttelee Henna koiralle. Henna Niskala on lähdössä pyöräilemään ja Ada puolestaan valmistautuu ratsastustunnilleen.

Haukiputaalla asuva Niskalan perhe on toimelias muutenkin, kaikki harrastavat ja puuhastelevat paljon niin kotona, pihalla kuin lähiluonnossakin. Isä Marko Niskala on kätevä käsistään ja nikkaroi pipolätkän pelaamisen ohella, Henna ulkoilee ja 14-vuotias Rymy-poika pelaa pöytätennistä.

Kaiken perheen puuhastelun sydämessä kulkee rakkaus luontoon ja sen hoivaamiseen. Luonnosta perhe saa hyvää mieltä ja rauhaa, mutta myös paljon metsänantimia kuten marjoja ja sieniä. Niskaloilla ei luontoa tarvitse nostaa erikseen esille, vaan hyvät ympäristöteot ovat osa arkea ja jokapäiväistä elämää.

”Markohan on maalta kotoisin, mutta minunkin vanhempani pitivät tärkeänä marjastusta ja kierrätystä. Ratamonlehtiä se äiti kääri jalkoihin, ettei iho kutise”, Henna Niskala kertoo.

Tiiviin ja terveen talon asukit

Isompiakin ympäristötekoja perheessä on toki tehty. Seitsemisen vuotta sitten valmistunut omakotitalo Haukiputaalla tehtiin saman tien tiiviiksi, ja siihen asennettiin maalämpö. Lisäksi talossa on normaalia paksummat eristeet.

”Talosta haluttiin mahdollisimman energiatehokas ja tiivis. Kävin rakennusvalvonnan laatukoulutuksissa ja luin paljon tiivistämisratkaisuista. Talon tiiveys onkin erinomainen ja reikiä oli yhteensä vain yhden tennispallon pinta-alan verran, mikä on hyvä tulos puutalolle”, kehaisee Marko Niskala.

Taloon rakennetun maalämmön avulla talo on energiatehokas. Maalämpökaivon vedellä taloa voidaan viilentää ja lämmittää.
Maalämpökaivon vedellä taloon tuleva korvausilma voidaan kylmänä aikana esilämmittää ja kesällä viilentää tarpeen mukaan – esimerkiksi ilmalämpöpumppua ei tarvita, kun lämpökaivon vesi viilentää ilmaiseksi. Ilman viilennys ja esilämmitys kuluttaa sähköä yhtä vähän kuin hehkulamppu.

Perhe kierrättää mielellään ja tietysti lajittelee jätteet.

”Meillä lajitellaan lasit, metallit, pahvit ja tietysti paperit, ja olemme hankkimassa omaa kompostoria”, Henna luettelee.

Silti Henna ja Marko ovat yhtä mieltä siitä, että oikeastaan tärkeämpää kuin jätteen kierrätys on se, että ei aina osta uutta. Pieneksi jääneet tavarat myydään, ja mielellään itsekin ostetaan käytettyä. Perhe hyödyntää usein nettikirpputoreja.

”On aina tietysti hyvä, jos materiaali itsessään saadaan kierrätettyä, mutta vielä järkevämpää on, että tavaralle tulee uusi käyttäjä”, Marko toteaa.

Siksi Niskaloilla pieneksi jääneet pyörät, kypärät ja muut laitetaan myyntiin tai annetaan eteenpäin. Lisäksi tavaroita voi aina lainata.

”Rakennusaikana minä lainasin useita koneita enkä hankkinut niitä itse. Vasta sitten, jos huomasin, että jotakin työvälinettä tarvitaan todella paljon, ostin sen itselleni”, Marko kertoo.

Pieneksi käynyt nuortenpyörä laitettiin myyntiin nettikirppiksen kautta. Marko ja Henna Niskala lisäsivät vielä ilmaa kumeihin, että ostajaehdokas pääsee testaamaan pyörää.

Ekologista kosmetiikkaa ja ulkoilmakuivatusta

Hennalle tärkeää on myös käyttää ekologista ja suomalaista kosmetiikkaa, ja itse asiassa hän on koulutukseltaankin ekokosmetologi. Ennen korona-aikaa Hennalla ehti olla jonkin aikaa oma kosmetologiyrityskin, jossa hän myös suosi luontoystävällisiä tuotteita.

”Hiilijalanjälki jäi tosi pieneksi tuolloin, sillä kuskasin hoitolan pyyhkeetkin kotiin pyörän tarakalla. Roskaa tuli ihan pieni pussillinen viikossa, sillä välttelin esimerkiksi pumpulia”.

Lisäksi Henna pitää tärkeänä, että kodin pesuaineet ovat ekologisia. Hän tilaa niitä verkkokaupasta, mutta tekee osan myös itse. Lisäksi Henna tekee kosmetiikkaa luonnontuotteista kuten jäkälästä ja marjoista.

”Sittenhän minä olen ihan maaninen pyykinkuivaaja ulkona. Talvellakin kuivaan ulkona lakanoita niin, että ne jäätyvät ihan koppuroiksi. Joskus juuri ennen lakananvaihtoa käytän lakanat vielä kertaalleen ulkona, että varmasti saan niihin raikkaan tuoksun”, hän nauraa.

”Aina on jotakin kuivumassa tuolla terassilla”.

Liikkuminen autolla on vähentynyt kovasti korona-aikana, sillä Marko on työskennellyt etänä kotoa käsin.

”Tulevaisuudessakin hyödynnän etätyömahdollisuutta, sillä se säästää paljon aikaa ja samalla luontoa”, Istekki Oy:ssä työskentelevä Marko kertoo.

Henna ja Marko myöntävät, että joskus ilmastonmuutos ja uutiset luonnon huonosta tilanteesta ahdistavat. Henna on saattanut herätä yölläkin miettimään, minkä vuoksi kaikki eivät luonnosta välitä.

”Kun ei nämä ole kuitenkaan isoja asioita, vaan ihan jokapäiväisiä pieniä valintoja. Jos jokainen tekisi edes vähän, niin maapallon tilanne voisi parantua. Ei kannata odotella, että isot firmat muissa maissa tekevät jotain, jokainen voi tehdä jotakin. Mekin ollaan ihan tavallinen perhe ja silti tehdään ympäristötekoja.”

Kaiken perheen hyörinän keskellä pyörivä Cara-noutaja on sekin ekologisesti tuotettu, nauraa Henna, sillä Cara on syntynyt Pateniemessä.

”Se on kaikessa mukana ja varsinkin lapsille tärkeä ystävä”, Henna toteaa ja rapsuttaa Caran kullankeltaista turkkia.

Niskalan perheen haastattelu on Oulun ympäristöohjelman kolmen jutun sarjan ensimmäinen. Toisen kerran Niskalan perheen elämään kurkistetaan elokuussa, jolloin puhutaan lähiretkeilystä sekä kolmannen kerran marraskuussa.

Hennan ympäristövinkki:

Tee itse oma pyykkietikkasi! Tarvitset siihen 1l väkiviinaetikkaa ja n. 20-30 tippaa eteeristä öljyä. Henna suosii itse sitruunaa, piparminttua ja viherminttua.  Laita koneeseen noin parin ruokalusikallisen verran pyykkietikkaa huuhteluainelokeroon. Erityisen suositeltavaa pyykkietikka on urheiluvaatteille.

Ympäristöohjelma kaupungin tekoja ohjaamassa

- Oulun kaupungin ympäristöohjelma – kohti hiilineutraalia Oulua on yksi kaupunkistrategian Oulu 2026 toteuttamisohjelmista. Useat ohjelman toimenpiteet koskevat suoraan kuntalaisia – esimerkiksi liikkumiseen, lähiympäristöön ja retkeilyyn sekä laajemmin ympäristötietoisuuteen liittyen. Toimenpiteiden toteutumista voi seurata esimerkiksi parin kuukauden välein ilmestyvästä ympäristöohjelman uutiskirjeestä tai vuosittaisesta seurantaraporista.

- Oulun kaupungille on laadittu kiertotalouden tiekartta, jonka tavoitteena on opastaa Oulu kohti kiertotaloutta vuoteen 2030. Oulun kaupunki haluaa profiloitua erityisesti koulutukseen ja oppimiseen painottuvana kiertotalouskaupunkina.

Cara (oik.) on koko perheen silmäterä ja mukana kaikessa perheen toiminnassa. Kuvassa myös Marko, Ada, Henna ja Rymy Niskala. Kuvat: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta