Siirry suoraan sisältöön

Alhaisemmilla kaupunkinopeuksilla ei tehdä kiusaa kuljettajille

26.8.2020

Näkökulman kirjoittajat nostavat esille ajankohtaisia tai muuten tärkeitä asioita.

Oulun ydinkeskusta-alueella otettiin kesäkuun alussa käyttöön 30 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoituksen alentamisella halutaan ensisijaisesti parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksien vakavuutta. Alhaisempi nopeusrajoitus tukee myös uudessa tieliikennelaissa olevaa ennakointivelvollisuutta. Mitä tämä kaikki oikeastaan tarkoittaa? Mennäänpä hieman syvemmälle asioiden taakse.

Liikenneturvallisuustyön päätavoite on, ettei moottoriajoneuvojen ja jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden välisiä onnettomuuksia ei tapahtuisi lainkaan. Kaupunkikeskustoissa niitä on kuitenkin vaikea täysin estää niin kauan kuin eri kulkumuodot risteävät samassa tasossa ja päätöksiä liikennetilanteissa tekevät ihmiset. Sen vuoksi myös mahdollisten törmäysten seurausten lieventäminen on tärkeää. Sekä törmäysten ehkäisyssä että seurausten lieventämisessä keskeinen tekijä on ajoneuvon nopeus.

Ilmiselvää on, että alhaisella ajonopeudella kuljettaja ehtii reagoimaan tilanteisiin paremmin ja parhaassa tapauksessa estämään törmäyksen. Tutkimuksista myös tiedämme, että alle 20 km/h nopeudella sattuneessa jalankulkijan ja ajoneuvon törmäyksessä jalankulkijan henkiinjäämisen mahdollisuus on vielä hyvä, mutta törmäysnopeuden noustessa yli 30 km/h alkaa kuoleman todennäköisyys kasvaa. Myös vammat ovat sitä vakavampia, mitä suurempi on törmäysnopeus; 30 km/h törmäysvauhdilla yli puolet jalankulkijoista selviää lievin vammoin, viidenkympin vauhdissa enää neljännes. Näiden faktojen valossa nopeusrajoituksen alentaminen ydinkeskustassa, jossa liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, tuntuu itsestään selvältä ratkaisulta. 

Alhaisemmat kaupunkinopeudet luovat turvallisuutta ja lisäävät turvallisuuden tunnetta

Kun kaupunkien nopeusrajoituksista keskustellaan, usein korkeampia rajoituksia perustellaan liikenteen sujuvuudella – siis auto- ja usein myös tavaraliikenteen sujuvuudella. Auton sisällä ei ero kolmenkympin ja neljänkympin välillä välttämättä tunnu isolta. Auton ulkopuolelta kokemus on kuitenkin erilainen. Kaupunkinopeuksissa onkin kyse erityisesti autojen ja muiden moottoriajoneuvojen ulkopuolella olevien turvallisuudesta.

Se millä nopeudella autot kaupunkialueella liikkuvat, vaikuttaa keskeisesti arjen liikenneturvallisuuteen: turvallisiin ja viihtyisiin kotikatuihin, lasten koulumatkoihin sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Alhaisemmilla kaupunkinopeuksilla ei tehdä kiusaa kuljettajille vaan luodaan turvallisempi ympäristö liikkua eri-ikäisille ja -kuntoisille.

Alemmat nopeusrajoitukset vahvistavat myös koettua turvallisuutta, mikä vaikuttaa monen kulkutapavalinnan taustalla. Jos koulumatka koetaan turvattomaksi, voi se vähentää monen vanhemman halukkuutta päästää lasta kulkemaan koulutie jalan.

Liikaa nopeutta yhteen kaupunkiin

Nopeusrajoitukset luovat tietyn ennakko-oletuksen matkaan kuluvasta ajasta. Liikenne ei kuitenkaan ole pelkkää etenemistä. Kulku kaupungissa on myös pysähtymistä liikennevaloihin, suojatien eteen - tai ruuhkaan. Tunne etenemättömyydestä voi kuitenkin aiheuttaa hätäisimmissä kiirettä tai tuskastumista. Kun kiire nousee kuskipukille, tuloksena lähdetään usein nostamaan nopeutta tai ottamaan muita turhia riskejä.

Liikenneturvan kyselyn mukaan pieni ylinopeus on tullut monelle kuljettajalla tavaksi. Jos samaa ylinopeutta ajaa yhden auton sijasta isompi osa liikenteestä, on nopeuden muutoksella jo valtava merkitys. Kun ylinopeuteen lisätään ripaus huonoja olosuhteita, riskikerroin kasvaa.

Yksittäinen kuljettaja voi ajatella, että ”pieni ylinopeus” tai kännykän ”vilkaisu” ei vaaranna ajon turvallisuutta. Nämä huonot päätökset eivät yleensä johda onnettomuuteen välittömästi, joten kuljettajan riskejä ottava käyttäytyminen voi jatkua. Tästä voi helposti syntyä tapa, jonka erheellisesti ei koeta vaarantavan turvallisuutta. Mutta mitä jos tämä sama kela pyörii monen muunkin ratin takana?

Ennakoimalla otat muut huomioon liikenteessä

Tuoreeseen tieliikennelakiin on uutena periaatteena kirjattu ennakointivelvollisuus. Terminä ennakointi voi kuulostaa hieman abstraktilta ja Liikenneturvan kyselyssä ennakointivelvollisuus koettiinkin lain periaatteista ylivoimaisesti hankalimmaksi noudattaa käytännössä.

Liikenteessä ennakointi on loppujen lopuksi yksinkertaista: ennakoiva liikkuja ottaa omassa kulussa huomioon olosuhteet ja toiset tienkäyttäjät. Nopeusrajoitusten noudattaminen on yksi keskeinen osa tätä. Ennakointi on keino, jolla voi ehkäistä myös kiireen tuntua liikenteessä. Lähtisikö viisi minuuttia aikaisemmin liikenteeseen ja aikatauluttaisinko ajoaikaan sen, että liikenteessä on muitakin kulkijoita? Näin liikenteessä voisi kellon sijaan keskittyä siihen olennaisempaan, eli liikenteeseen.

Ennakointivelvoite vie turvallisen liikkumisen askeleen pidemmälle: Itsensä lisäksi tienkäyttäjää velvoitetaan ottamaan myös muut liikkujat huomioon. Kuten Liikenneturvan kampanjassaan kannustaa: Näe ihminen liikenteessä.

Kirjoittavat ovat Eero Kalmakoski, yhteyspäällikkö, Liikenneturva Oulu, ja Noora Airaksinen, Oulun liikenneturvallisuustoimija, Sitowise.

 

Kirjoitusta päivitetty 26.8. Lisätty toinen kirjoittaja.

Rantakatu Oulu
"Alemmat nopeusrajoitukset vahvistavat myös koettua turvallisuutta, mikä vaikuttaa monen kulkutapavalinnan taustalla", kirjoittavat Noora Airaksinen ja Eero Kalmakoski. Kuva: Sanna Krook.

Lue myös