Siirry suoraan sisältöön

Naisvaltuutettuja verkkohäiritään maahanmuutosta, ulkonäöstä ja tasa-arvon käsittelystä

30.3.2021

Verkkohäirintä ja ennen kaikkea naispolitiikkoihin kohdistuvat vihaviestit ovat jälleen keskusteluttaneet yhteiskunnassa laajasti. Mun Oulu kysyi verkkohäirinnän luonteesta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperältä, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Hanna Sarkkiselta sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri, kaupunginvaltuutettu Tytti Tuppuraiselta. He kaikki näkevät, että verkkohäirintään voitaisiin myös puuttua.

Hanna Sarkkinen (vas.) toteaa, että televisioesiintymisten jälkeen ”tulee kuraa” aiheesta riippumatta.

”Maahanmuuton ja rasismin käsittely usein avaa Pandoran lippaan”, hän tietää.

Sarkkiselle häirintä on ollut seksuaalista kommentointia, haukkumista ja vähättelyä, väkivalta- ja tappouhkauksia sekä -vihjailuja. Valeuutisiakin on levitetty.

Kuvamanipulaatiot kuuluvat häirintäkirjoon

Sarkkinen kokee, että häntä on häiritty vähemmän kuin muita kansanedustajia. Tytti Tuppuraisen (sd.) kokemus henkilökohtaisen häirinnän laajuudesta on toinen.

”Stratcomin tutkimuksen uutisoinnissa Ilkka-Pohjalainen kertoi minun saavan Twitterissä suhteessa eniten hallituksen ministereistä asiattomia viestejä. Se on aikamoista”, Tuppurainen huomauttaa.

Hän mainitsee kokeneensa verkkohäirinnän ”koko kirjon” kuten kuvamanipulaatiot.

”Itse asia jää usein sivurooliin. Sen sijaan keskitytään persoonaan, ulkonäköön tai sukupuoleen.”

Häirintää Tuppurainen kokee usein Eurooppapoliittisten tai Demarinaisten puheenjohtajana esitettyjen puheenvuorojen yhteydessä.

”Myös ihmisoikeudet, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate, EU:n elpymispolitiikka tai rokotestrategia kiihdyttävät häirikkökommentointia”, Tuppurainen sanoo.

Hän kuitenkin pitää matalan kynnyksen yhteydenottoja ja kritiikkiä tärkeinä.

”Suuri osa saamistani yhteydenotoista on asiallisia”, hän lisää.

Pois juttuvista ja puskaradioista

Mirja Vehkaperän (kesk.) mielipiteitä on vääristelty, keskustelupalstoilla häntä on haukuttu ja nimitelty.  

”Saan puheluja myös yöaikaan, jotka olen kokenut aggressiivisiksi ja hyökkääviksi”, Vehkaperä huomauttaa. ”Yritän pysyä kaukana sanomalehtien juttutuvista ja sosiaalisen median puskaradioista. Puhelimen pidän yöllä äänettömällä.”

Itse asia jää usein sivurooliin.

Vehkaperäkin huomauttaa, että kriittistä palautetta omasta työstä pitää pystyä vastaanottamaan.

Kaikki Mun Oulun kyselyyn vastanneet ovat vieneet uhkailut eteenpäin viranomaisille selvitettäviksi.

Puuttumisen astetta matalammaksi

Ratkaisuksi verkkohäirintään kyselymme vaikuttajavastaajat esittävät muun muassa somealustoilta selkeämpää vastuuta ja puuttumista, nimettömyyden estämistä ja avointa, julkista keskustelua häirinnästä.

”Kynnys verkkohäirintätapausten viranomaiskäsittelyyn on nyt varsin korkea. Harva viitsii tai uskaltaa valittaa. Puuttumisen astetta olisi hyvä saada paremmaksi”, sanoo Vehkaperä.

Tuppurainen painottaa vihapuheelle nollatoleranssia sekä ilmiön sukupuolittuneisuutta. Hän iloitseekin hallituksen lakiesityksestä, jonka mukaan rikoslakiin lisätään rangaistuksen koventamisperusteeksi sukupuoli.

Mun Oulun kyselyllä peilattiin Naton tutkimuslaitos Stratcomin ja Ylen uutisoimaa tutkimusta, jonka mukaan Suomen hallituksen ministereihin kohdistuu jatkuvaa vihaviestittelyä.

Lisäksi pian julkaistavan uuden tutkimuksen mukaan yleensä kuntapoliitikkojen kiusaamisen konstit ovat mielikuvituksellisen moninaiset.

 

 

 

Tutkimusten mukaan naispäättäjä ei selviä näinä päivinä vaikuttajan roolistaan ilman jonkinasteista häirintää. Kuvassa valtuustotyöskentelyä teatterin Pikisalista helmikuulta 2020. Kuva: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta