Siirry suoraan sisältöön

Muutosta syntyy, kun omat arvot tunnistetaan, sanoo ihmisoikeusasiantuntija

18.3.2021

Arvot saattavat unohtua arkisessa työssä, vaikka niistä keskustellaan yhteiskunnassa koko ajan. Lundin yliopiston ihmisoikeustutkimuksen lehtori Miia Halme-Tuomisaari sanoo, että välillä arjessa pitää nostella kissaa pöydälle: millaisia valintoja teemme ja millaisia arvoja meidän toimintamme taustalta löytyy.

Miia Halme-Tuomisaari kouluttaa tänään Oulun kaupungin työntekijöitä arvoista. Hän kuitenkin vierastaa tapaa, jossa ulkopuolinen konsultti tai hän itse asiantuntijana tulisi luettelemaan kaupungille muutoskeinoja.

”Yleensä organisaatiolla itsellään on tunne ja tieto siitä mitä oma yhteisö tarvitsee. Konsulttien valmiille vastauksille syntyy vastarinta, koska valmiit vastaukset voivat sivuuttaa jotain tärkeää”, Halme-Tuomisaari sanoo.

Sekä pörssissä että hoitotyössä halutaan hyvää

Halme-Tuomisaaren mukaan muutostyössä on olennaisinta nostaa esiin toiminnan arvopohja.

”Omia arvoja peilataan ihmisoikeuksiin sekä yhdenvertaisuussäädöksiin ja niiden pohjalta aletaan konkreettisesti muuttaa arkea. Tätä tarkoittaa muutostyö organisaatioiden arjessa”, tarkentaa ihmisoikeustutkimuksen lehtori Halme-Tuomisaari.

Hän myös uskoo, että sekä pörssimeklarilla että ikäihmisten hoitajalla voi periaatteessa olla sama tavoite: halutaan hyvää. Näkemykset hyvää edistävistä arvoista ja niiden toteuttamisesta ovat kuitenkin erilaiset.

Kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari kehottaa ottamaan mallia kansalaisliikkeistä, jos yhteisön arkea halutaan muuttaa. Kuva: Veikko Somerpuro

Arvot sinänsä eivät ole vakio. Halme-Tuomisaari muistuttaa, että koko ajan väännetään kättä kiivaasti esimerkiksi verotuksen tasosta, maahanmuuton laadusta sekä terveyspalvelujen toteuttajasta.

”Muutoksen vaikeus usein syntyy siitä, että ongelmien mittaluokka on todella iso kuten ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat”, hän huomauttaa.

Mielipidevaikuttajat muuttivat ruoka-asennettamme

Halme-Tuomisaari on myös sosiaali- ja kulttuuriantropologi ja kansainvälisen oikeuden dosentti. Hän kertoo esimerkin kirjanpitolain muutoksesta vuonna 2016. Se näet velvoitti isoja yrityksiä ihmisoikeus- ja vastuullisvaikutuksien huomioimiseen.

Ensin oli siis muutos kansainvälisellä tasolla. Siitä se levisi paikalliselle tasolle eli Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin.

”Myös suhtautuminen ruokaan on muuttunut, ja tässähän ovat mielipidevaikuttajat keskeisiä, kun ajatellaan esimerkiksi suhtautumista hyönteisten syömiseen”, huomauttaa Halme-Tuomisaari.

Hän lisää, että niin sanotut kansalaistottelemattomat peräänkuuluttavat lainsäädännön muutosta nopeasti ilmastonmuutoksen kysymyksissä, kun yhteiskunta laahaa perässä.

"USA:ssa värillisten siviilioikeuksien saavuttaminen vaati paljon kansalaistottelemattomuutta", huomauttaa Halme-Tuomisaari.

Konsulttien valmiille vastauksille syntyy vastarinta, koska ne voivat sivuuttaa jotain tärkeää.

Halme-Tuomisaaren mukaan kansalaisliikkeet voivat opettaa paljon käytännön arjenkin muutostyössä.

”Pienet muutokset vaikuttavat isosti. Jos Oulun kaupunki lähtisi mukaan esimerkiksi vähentämään vaikkapa tulostamista – kuten on varmasti jo tehnytkin – samalla voidaan haastaa myös muita osallistumaan kertomalla miten kampanja kaupungilla vaikutti", havainnollistaa Halme-Tuomisaari.

Liikumme kohti hitaampaa aikaa

Halme-Tuomisaarelta ilmestyi viime vuonna kirja Kaikki kotona: Kun korona mullisti maailmamme. Kirjoittajan mukaan korona on paljastanut ihmisten keskinäisen riippuvuuden ja sosiaaliset suhteet sekä yksinäisyyden vaikutukset.

”Esimerkiksi uutta sääntötodellisuutta muodostui, kun virallinen lainsäädäntö sotkeutui suosituksiin, joita käsiteltiin velvoittavina”, Halme-Tuomisaari havannoi.

Hän myös uskoo, että koronan muutokset kestävät pitkään ja edessä on siirtyminen uuteen hitaampaan aikaan.

Halme-Tuomisaari on Allegra Lab Helsinki -yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys toteutti syksyllä Sitran rahoittaman hankkeen sivistyksen merkityksestä sekä arvojen muutoksesta.  

 

Ihmisten yhteiskunnassa arvoista keskustellaan ja kiistellään koko ajan: miten hoidetaan verotus, ovatko hyvinvointipalvelut yksityisiä vai julkisin varoin rahoitettuja. Arkeen vaikuttavat päätökset nousevat arvoista. Kuva: Sami Räbinä

Lue myös

Lue lisää aiheesta