Siirry suoraan sisältöön

Multa kynsien alla vähentää stressiä – kaupungin siirtolapuutarhojen haku jatkuu elokuun puoliväliin

21.7.2020

Puutarhassa touhuaminen hoitaa niin sielua kuin ruumistakin. Jos omaa takapihaa ei ole, kasveja voi kasvattaa parvekkeella, vuokrattavissa kaupunkiviljelylaatikoissa, siirtolapuutarhassa tai ihan vain ikkunalaudalla. Elonkorjuu on mukavaa aikaa!

 ”On mukava maistella omaa satoa, ja lapsi nauttii, kun saa napsia suoraan suuhun herneitä”, toteaa viime vuonna laatikkoviljelyn aloittanut oululainen Johanna Jylhä.

Kaupunkiviljelystä on muodostunut kasvava trendi ja ruuan puhtaus sekä alkuperä kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Parveke- tai laatikkoviljely on helppo tapa aloittaa puutarhainnostus. 

”Viime vuonna istutimme lehtikaalia, tomaatintaimia, herneitä ja basilikaa. Herneistä tuli hyvä sato, mutta jokin tuholainen söi kaaleja. Sain vinkin ammattilaiselta, että kyssäkaali voisi toimia.” 

Oulun kaupungilla on vuokrattavana yhteensä sata viljelylaatikkoa neljässä eri kohteessa: Reelinkiaukiolla, Salmelanpuistossa, Hollipuistossa sekä Veturiaukiolla. Laatikkoviljelykohteista vain Hollipuistossa on vesipiste. Muihin kohteisiin vesi kuljetetaan itse. Jylhän mukaan laatikkoviljely on helppoa, ja kastelu on vaativin osuus. 

”Kuivana aikana laatikolla tuli käytyä melkein päivittäin. Kasteluveden kannoin repussa vedellä täytetyissä limsapulloissa. Kun multa on puhdasta, kitkemistä ei juurikaan tarvitse tehdä.”

Alun perin kaupunki aloitti laatikkoviljelytoiminnan osana Suomi 100 -hanketta ja nyt on alkamassa neljäs toimintavuosi.

”Laatikot on varattu joka vuosi loppuun. Kausi maksaa yhdeksän euroa ja hintaan kuuluu laatikko multineen. On mahdollista, että laatikkopaikkoja tehdään tulevaisuudessa lisää tai siirretään eri paikkoihin”, kertoo Oulun kaupungin maisema-arkkitehti Veera Sanaksenaho

Kasvien hoitaminen rauhoittaa mielen 

”On mukava seurata yhdessä lapsen kanssa, miten kasvit kehittyvät. Samalla tulee ulkoiltua ja liikuttua. Toisilla on koira, joka ulkoiluttaa heitä. Meillä se on viljelylaatikko”, sanoo Jylhä.

Kaupunkiviljely kannustaa liikkumiseen, ulkoiluun, yhteisöllisyyteen ja kasvien hoitamiseen edistäen näin fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kasveilla tiedetään olevan mieltä rauhoittava vaikutus.  

”Tällaisena eristysaikana puutarhanhoidon hyvinvointivaikutuksilla on entistä tärkeämpi merkitys. Puutarhatyöt tuovat mukavaa vastapainoa stressaavalle arjelle”, toteaa Sanaksenaho.

Tutkimusten mukaan jo muutamien minuuttien oleskelu viheralueella voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Puutarhassa puuhastelu on rentouttavaa ja meditatiivista. Ulkona liikkuminen ja kasvien hoitaminen laskevat verenpainetta, lievittävät stressiä ja tuovat hyvää mieltä. 

”Viljelyn voi aloittaa helposti suorakylvämällä yrttejä ja kesäkukkia ruukkuihin.”

Kaupunkiviljelystä ja puutarhanhoidosta on suoraa hyötyä myös ympäristölle. 

”Kaupunkiviljely lisää kaupungin vihreää. Siitä hyötyvät perhoset ja muut pölyttäjät. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy.”

Itse kasvatetut kasvikset ovat tuoreita ja kasvattamalla omaa satoa, tulee helposti myös syötyä monipuolisemmin. 

Jo toukokuun alussa Jylhä oli tehnyt viljelysuunnitelmia kesän varalle.

”Kasvatan taas herneitä, koska ne ovat tyttären suosikkeja. Viljelen myös ainakin retiisejä ja papuja.”

Lisätietoja kaupunkiviljelystä: ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/kaupunkiviljely

 

Arpaonnella siirtolapuutarhuriksi

Hietasaaren uuden siirtolapuutarhan palstojen haku käynnistyi huhtikuussa ja on voimassa 16.8. saakka. Jaettavana on yhteensä 23 palstaa. 

Palstoja voi hakea kaupungin nettisivujen kautta (ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/siirtolapuutarha). Palstat arvotaan elokuussa hakijoiden kesken. 

Palstan saaneet perustavat Hietasaaren siirtolapuutarhayhdistyksen. Yhdistys suunnittelee alueelle yhteistalon ja ympäristön, kuten kulkuväylät ja pysäköinnin. 

Alustavan aikataulun perusteella maanvuokrasopimukset kirjoitetaan vuoden päästä keväällä ja mahdollisesti ensi kesänä voi alkaa rakentamaan ja valmistelemaan palstan viljelyä.  

Oulussa on ennestään kaksi siirtolapuutarhaa. Äimäraution siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1947 ja Oulujoen pohjoispuolella sijaitseva Markkuun ryhmäpuutarha aloitti toimintansa 1975. 

Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1916 Tampereen Hatanpään kaupunginosaan.

-

Laatikkoviljely on helppoa, kunhan muistaa kastelun kesähelteilläkin. Kuva: Juuso Haarala

Lue myös