Merikosken monikulttuurisessa koulussa toimitaan kielitietoisesti
Merikosken koulussa opiskelee lapsia ja nuoria ympäri maailmaa. Kuvat: Anne Peltola
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Opinto-ohjaus tukee oppilaan kasvua ja kehitystä, ohjaa oppimista ja opiskelua sekä elämänsuunnittelua ja uravalintoja.
”Opon tunneilla edistetään opiskeluvalmiuksia, omien vahvuuksien tiedostamista ja tulevaisuuden suunnitelmia. Yhdeksännellä luokalla panostamme henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin”, kertoo Merikosken koulun opinto-ohjaaja Vuokko Palokangas.
Oppituntien ja yksilöohjauksen lisäksi opinto-ohjaajat työskentelevät yhdessä huoltajien, oppilaitosten, nuorisotoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena on löytää jokaiselle oikea koulutuspolku.
”Tilanteen salliessa tutustumme käytännössä työelämään, yrittäjyyteen ja koulutuspaikkoihin”, Palokangas täydentää.
Yhdessä nuorten tulevaisuuden puolesta
Oikean koulutusvaihtoehdon löytämisessä Vuokko Palokangas korostaa yhteistyön ja jaetun asiantuntijuuden merkitystä myös koulun henkilökunnan kesken.
”Teemme paljon yhteistyötä. Jos oppilas tarvitsee erityistä tukea tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito on vasta kehittymässä, huoltajien, erityisopettajan ja luokanvalvojan kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys”, Vuokko Palokangas toteaa.
Monien kulttuurien koulussa panostetaan selkokielisyyteen ja kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Monet suomalaisille oppilaille selvät asiat voivat olla uusia toisesta kulttuurista tulevalle.
”Tunnistamme kielen merkityksen oppimisessa ja vuorovaikutuksessa. Monikulttuurisessa koulussa niin oppilaiden kuin heidän huoltajiensa kielen osaamisen taso vaihtelee paljon”, hän kertoo.
Lisää valmentavia vaihtoehtoja
Suomeen yläkouluikäisinä tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille yhteishaku asettaa omat haasteensa. Suomalaisesta koulujärjestelmästä ei löydy kaikille sopivan tasoista, valmentavaa koulutusta toisen asteen opintoihin.
”Koulutuspolun räätälöinti on aina yksilöllistä. Kielitaito tuo kuitenkin omat haasteensa ja rajoittaa vaihtoehtojen määrää, jos kiinnostavalla alalla ei ole tarjolla kielitietoista opetusta. Lukioon valmentavat koulutukset saattavat olla suomen kielen osalta liian vaativia oppilaille, jotka ovat olleet Suomessa vasta muutaman vuoden”, muistuttaa Palokangas.
Opon tunneista on hyötyä
Tärkeiden päätösten edessä oppilaat ovat kokeneet opon tunnit hyödyllisiksi.
”Käsiteltävät asiat liittyvät vahvasti omaan elämään ja tulevaisuuteen, joten tunneilla on helppo olla”, opinto-ohjaaja hoksauttaa.
Yhdeksäsluokkalaisten Emil Jokivirran ja Huda Ibrahimin tulevaisuuden suunnitelmat ovat jo selvillä. Molemmat hakevat lukioon.
”Minua kiinnostaa eläinlääkärin ammatti, joten siksi haen lukioon. Toivon pääseväni Laanilan lukioon opiskelemaan”, Emil Jokivirta kertoo.
Somaliasta kotoisin olevaa Huda Ibrahimia puolestaan kiinnostaa laki ja siksihän hänkin on suuntaamassa lukioon.
”Muutamme toiselle paikkakunnalle. Vuokon kanssa olemme yhdessä katselleet koulutusvaihtoehtoja. Häneltä olen saanut paljon tietoa mahdollisista lukioista”, Huda kertoo.
Hakuvaihtoehtoja pohtiville yhdeksäsluokkalaisille oppilailla on hyviä, käytännönläheisiä neuvoja.
”Kannattaa hakea sellaiseen opiskelupaikkaan, mistä itse tykkäät”, Huda vinkkaa.
Emil puolestaan neuvoo tekemään järkeviä valintoja.
