Siirry suoraan sisältöön

Maistilan pienpanimo jatkaa oululaista olutperinnettä

1.10.2021

Kuudessa vuodessa Maistilan pienpanimo on keittänyt olutharrastajien iloksi yli kolmesataa erilaista olutta. Oluiden kekseliäät nimet ja vetävät etiketit ovat Maistilan tavaramerkki, mutta myös itse tuotteissa yrittäjät ovat asettaneet riman korkealle. Korona tyrehdytti oluthanat ravintoloista, mutta pienpanimoiden pelastukseksi panimoiden ulosmyynnin säätely ehdittiin höllentää ennen pandemiaa.

Oulun kaupungin perustamisasiakirjassa vuodelta 1605 mainitaan, että kaupunkiin on perustettava panimo, eli Brygghus. Oulu on siis ollut perustamisestaan lähtien myös olutkaupunki, mutta taukoamatonta paikallisen oluen virtaus ei ole ollut. Vuonna 2015 perustettiin ensin Sonnisaari ja heti perään Maistila, jolloin oululainen panimotoiminta käynnistyi uudelleen reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Pienpanimoiden oluet pitkälti käsityötä

Vaikka viimevuodet on todistettu pienpanimoiden buumia, tietävät Maistilan yrittäjät, että panimon pyörittäminen on kivikkoinen polku, jossa menestystä ei saavuteta ilmaiseksi.

“Missään ei ole koulutusta oluen tekemiseen, kaikki on opeteltava itse ja kantapään kautta. Aika paljon on vaatinut työtä päästä tähän pisteeseen. Aloitimme kotioluen keitolla 20 litran erissä, sitä kautta perehdyimme raaka-aineisiin. Sitten pääsimme tekemään yhteistyöoluita muille panimoille ja opimme lisää itse panimotoiminnasta. 2015 elokuussa saimme ensimmäiset omat tuotteet markkinoille omista toimitiloistamme Alppilasta”, yrittäjä Joni Harju kertaa yrityksen alkutaipaletta.

Maistilan toimintakonsepti on ollut selkeä kaupallisen panimotoiminnan alusta lähtien. Keitoksissa mennään maku edellä ja erät ovat pieniä. Oluet ovat sellaisia, mitä yrittäjäveljekset Joni ja Riku Harju itsekin haluaisivat nautiskella.  

“Sen tyylisiä oluita, joita itse arvostamme on Suomessa hankala saada. Alkon erikoisoluiden valikoimat ovat oikeastaan aika suppeat, ottaen huomioon, kuinka monipuolisia oluita on olemassa. Ei auttanut muu, kuin alkaa itse tekemään”, Harju naurahtaa.

Etikettirullia Maistilan varastossa.
Maistilan oluttyyleissä on varaa, mistä valita. Olut tekee tulemistaan myös juustojen makupariksi.

Säätely käy turbohiivalla

Suomen alkoholilainsäädäntö asettaa omat haasteensa pienpanimoiden toimintaan. Päivittäistavarakaupoissa oluen alkoholiprosentti ei voi olla yli 5,5 % – sitä väkevämmät myydään joko ravintolassa tai Alkossa. Alle 500 000 litraa vuodessa tuottavat pienpanimot saavat myydä tuotteitaan suoraan asiakkaille ulos panimosta, jos siihen on soveltuvat tilat ja tuotteiden alkoholiprosentti ei ylitä kahtatoista.

“Alkon kautta tuotteiden myynti meidän kaltaiselle pienelle toimijalle haastava – järjestelmä on kankea, että ylipäätään pääset tavarantoimittajaksi ja sitten kertatilaukset myymälöihin ovat yksi tai kaksi laatikkoa. Suhteessa työn määrään myynti Alkon kautta on usein pienpanimoille huono diili, jos ei ole mahdollisuuksia hakea valtakunnalliseen jakeluun ja koronan myötä ravintolamyynti romahti. Onneksi panimoiden suoramyynti on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollista, muutoin koko pienpanimoala olisi keikahtanut”, Harju toteaa.

Vaikka tuotteet voi ostaa suoraan panimon myymälästä, kuluttaja ei voi niitä tilata kotiovelleen muualle Suomeen – ellei tee sitä Saksan tai Viron kautta.

“Alkoholilainsäädäntö on todella tiukka ja aina kun valtion talous nilkuttaa, ratkaisu on nostaa alkoholiveroa. Se ajaa vain kuluttajat tilaamaan halpoja tuotteita Virosta ja muualta EU:sta.  Nykyinen säätely on kuluttajan, pienpanimon ja varmasti valtion verokertymänkin kannalta huono”, Harju harmittelee.

Makunystyrät ratkaisevat

Lainsäädäntöön ja alkoholiveropolitiikkaan oululaisella pienpanimolla on vähän vaikutusvaltaa, joten Maistilassakin keskitytään siihen, mihin voidaan: makunystyröihin ja nyansseihin.

“Ollaan tehty räätälöityjä tuotteita paikallisten ravintoloiden tarpeisiin. Esimerkiksi Roosteriin kehittelimme tuotteen, joka sopisi täydellisesti hampurilaisen kylkeen. Ylipäätään olut on löytänyt tiensä paremmin ruokapöytään ja menekki kasvaa meilläkin ruokajuhlien yhteydessä, juhannuksena, jouluna ja pääsiäisenä. Myös paikalliset ruokaravintolat ottavat oluitamme valikoimaansa”, Harju kiittelee.

“Koronasta jäi jotain hyvääkin käteen. Kun ravintolat olivat kiinni, meinasi hanamyyntiin tarkoitettu tavara jäädä käsiin, mutta nyt growler-myynti, eli hanaoluen myynti suoraan myymälästä kuluttajalle, on tullut jäädäkseen. Olutta myydään litran pulloissa ja ne ovat osoittautuneet hyväksi tuotteeksi piknikille tai vaikkapa isomman porukan illanistujaisiin, yhdestä pullosta riittää jaettavaa monelle”, Harju vinkkaa.

Oluiden harrastajat suhtautuvat olueen kuten viinin tai viskin maistelijat – määrät eivät ratkaise, vaan laatu ja makujen kirjo. Oulussa hyvien oluiden ystäviä riittää, sillä Oulun olutseura on yksi Suomen suurimmista ja jäseniä on yli 200. Kun oululainen olutkulttuuri on voimissaan, riittää myös erikoisimmille tuotteille kysyntää, joten Maistilan panimon väki haastaa itseään ja asiakkaitaan myös jatkossa.

Maistilan Jari Toppinen ja yrittäjäveljekset Joni ja Riku Harju.
Jari Toppinen ja yrittäjäveljekset Joni ja Riku Harju uskaltavat kokeilla panimossa yllättäviäkin makuyhdistelmiä. Hyvinvointipäällikkö ja laaduntarkkailija Manu seuraa Maistilan meinikiä päivittäin. Kuvat: Anne Laurila.

Lue myös

Lue lisää aiheesta