Siirry suoraan sisältöön

Maikkulan Kartano tarjoaa palveluita historiallisessa ympäristössä

24.6.2021

Oulujokivarressa sijaitsee Maikkulan Kartano, jossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Maikkulan Kartanon vanhimmat osat ovat peräisin 1600-luvulta, mutta nykyisen muotonsa se sai 1800-luvulla. Kartanon omistajat ovat vaihtuneet usein. Kartano oli tyhjänä 1900-luvun lopussa, kunnes kartanon nykyiset omistajat Leena ja Mikko Keisu ostivat sen vuonna 1999 ja aloittivat tilausravintolatoiminnan vuosituhannen alussa.

Oulun Maikkulassa sijaitseva Maikkulan Kartano toimii tilausravintolana, jossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä kauniin Oulujoen varrella. Pihapiiriä ympäröivät rakennukset ovat kartanon päärakennus, Väentupa, Fredrikan talo, talli, korsutalo, liiteri ja aitta. Lyhyen matkan päässä kartanosta on myös laidunmaa, jossa on lampaita.

Maikkulan Kartanon päärakennus
Kartanon 1830-luvulla valmistuneen päärakennuksen saleissa voi ihailla eri aikakausien tyylisuuntauksia kustavilaisuudesta jugendiin. Kellarin tiilet ovat Mikko Keisun mukaan peräisin aina 1600-luvulta saakka.

Maikkulan Kartanon omistajat Leena ja Mikko Keisu kertovat, että koronapandemia on aiheuttanut haasteita. Kartano oli koronarajoitusten takia kiinni kolme kuukautta tänä vuonna ja kolme kuukautta viime vuonna. Kartano avattiin jälleen vappuna tänä vuonna.

Valokuvia Fredriikan talon aulassa
Vuonna 1862 rakennetun Fredrikan talon aulassa voi tutustua Maikkulan kartanon historiaan valokuvien kautta.

Kartanossa järjestetään monipuolisia tilaisuuksia

Maikkulan Kartanossa asiakkaat järjestävät erilaisia tilaisuuksia. Kartano järjestää esimerkiksi lounastilaisuuksia juhlapäivinä, kuten vappuna, äitienpäivänä ja jouluna. Kartanossa järjestetään perhejuhlia, jolloin esimerkiksi hääpareilla on mahdollisuus yöpyä kartanossa. Perheiden lisäksi yritykset järjestävät tilaisuuksiaan Maikkulan Kartanossa.

Leena ja Mikko Keisu muuttivat Ouluun vuonna 1970, jolloin he perustivat Oulun Koru Osakeyhtiön. Maikkulan Kartano oli jäänyt tyhjäksi 1900-luvun jälkipuoliskolla. Leena ja Mikko Keisu ostivat kartanon perikunnalta ja ryhtyivät restauroimaan sitä. Tämä herätti kiinnostusta siinä määrin, että kartanossa alkoi käydä vieraita. Se johti tilausravintolatoiminnan aloittamiseen vuoden 2000 juhannuksena.

”Vieraat tulivat etuovesta ja maalarit lähtivät takaovesta”, Mikko Keisu muistelee.

Fredrikan talon ovi
Fredrikan talossa sijaisee myös Maikkulan Kartanon hääsviitti.

Maikkulan Kartanoon kuuluvassa Fredrikan talossa oli kahvilatoimintaa vuoden ajan vuosituhannen alussa sen lisäksi, että kartanossa toimi tilausravintola. Leena ja Mikko Keisu saivat Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinnon vuonna 2002, Oulun lääninhallituksen Viisikanta-rakennuspalkinnon vuonna 2003 ja myös Stiiknafuulia-palkinnon.

Kartano sai nimen Johan Maiculalta

Jokainen Maikkulan Kartanon rakennus muistuttaa museota. Päärakennuksessa on useita saleja, joilla on sellaiset nimet kuin Iso sali, Jokisali, Kustavilainen sali, Pietarilainen sali, Jugendsali ja Flyygelisali. Kartanossa on paljon vanhoja esineitä. Leena Keisu kertoo, että kartanon vintiltä löytyi esineitä, minkä lisäksi kartano on saanut esineitä lahjoituksina.

Mikko Keisun mukaan Maikkulan Kartanon vanhimmat osat ovat peräisin 1600-luvulta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Ne ovat kartanon kellarin tiilet ja aitta, joka on liiterin sisäpuolella. Venäjä kuitenkin miehitti Suomen 1700-luvun alussa ja tätä aikaa kutsutaan isovihaksi, jolloin myös Oulu ja sen ympäristö autioituivat.

Liiteri-tilasta löytyy 1600-luvulta peräisin oleva aitta.
Liiterissä voit koskettaa 1600-lukua, sillä aikakaudelta peräisin oleva aitta on jätetty suojaan rakennuksen keskelle.

Maikkula asutettiin jälleen isovihan jälkeen. Maikkulan Kartanon nimi on peräisin Johan Maiculalta, joka hallinnoi Maikkulan tilaa 1700-luvun puolivälissä. Osa kartanon rakennuksista on peräisin tältä ajalta. Kartano sai nykyisen muotonsa 1800-luvun alussa, jolloin kruununvouti Johan Gustaf Liljeqvist hallinnoi tilaa. Kartanon päärakennus ja Fredrikan talo valmistuivat tuolla vuosisadalla.

Väentuvan yläkerran vitriinissä on esillä kartanon historiaa liittyvää esineistöä, muun muassa Maikkulan alkoholitehtaan vanha konjakkilaatikko.
Väentuvan yläkerran vitriineissä on esillä kartanon historiaa liittyvää esineistöä, muun muassa Maikkulan alkoholitehtaan vanha konjakkilaatikko.

Maikkulan Kartanolle toi vaurautta Maikkulan Höyrywiinapolttimo Osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa kartanon mailla vuonna 1870. Alkoholitehdas myös työllisti sata alueen asukasta. Tämä toiminta päättyi vuonna 1919, jolloin alkoholijuomien kieltolaki tuli voimaan Suomessa. Sen jälkeen Maikkulan Kartano toimi maatilana ja kaupunkilaisten täysihoitolana, minkä lisäksi kartanossa leivottiin näkkileipää Suomen armeijalle toisen maailmansodan aikana. Kartanossa toimi ravintola sodan jälkeen, mutta sen toiminta loppui vuonna 1980. Tämän jälkeen Maikkulan Kartano hiljeni, kunnes Leena ja Mikko Keisu ostivat sen vuonna 1999.

Leena ja Mikko Keisu Maikkulan kartanon salissa
Leena ja Mikko Keisu ovat kunnostaneet Maikkulan Kartanon sen historiaa kunnioittaen ja yksityiskohtia vaalien. Kuvat: Minna Mäki-Heikkilä.

Lue myös

Lue lisää aiheesta