Siirry suoraan sisältöön

Lyhytterapia on apuna elämän kriiseissä - keskustelemaan pääsee usein jonottamatta

17.9.2021

Suomen mielenterveys ry:n tuoreen kyselyn mukaan joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana. Ruuhkautuneisiin mielenterveyspalveluihin jonottamisen sijaan nopeaa apua voi saada lyhytterapiasta. Oululainen Itseksi tarjoaa seksuaaliterapiaa, seksuaalineuvontaa ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Matalan kynnyksen keskusteluavun ovat löytäneet erityisesti opiskelijat ja nuoret aikuiset.

Seksuaaliterapeutti Tarja Väisänen ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Johanna Saarikoski ovat huomanneet työssään, että nuoret aikuiset ja opiskelijat hakeutuvat ikäihmisiä rohkeammin terapiaan. Terapiasta hyötyvät kuitenkin kaikenikäiset.

“Terapiaa voisi verrata kuin fysioterapiaan tai hierontaan – kehon sijasta hoidetaan vain mieltä vaivaavia ongelmia. Terapiaa voisi suositella ihan kaikille, aina ei tarvitse odottaa, että ongelmat kasautuvat ja kriisiytyvät. Ulkopuolisen kanssa tulee sanoitettua ääneen juurta jaksaen asiat, miten oikeasti ajattelee ja samalla oppii ehkä uusia tapoja toimia ja ajatella, ettei ongelmat pääse toistumaan”, toteaa Saarikoski. 

“Monta avioeroa olisi vältetty, jos olisi ajoissa hakeuduttu seksuaaliterapiaan. Seksuaaliterapeutti auttaa sanoittamaan asioita, joista on usein vaikea puhua parisuhteessa. Seksuaaliterapeutille voi myös tulla yksin, jos jokin omassa seksuaalisuudessa pohdituttaa”, Väisänen vinkkaa.

Joillekin asiakkaille riittää yksi käyntikerta, mutta tyypillisesti asiakkaat käyvät viidestä kymmeneen kertaa lyhytterapiatapaamisissa. Seksuaaliterapiassa pariskunnat voivat käydä yhdessä ja jatkaa myöhemmin erikseen tapaamisia tarpeen mukaan.

Terapiatyössä asiakas on keskiössä

Monen muun terapeutin tapaan Saarikoski ja Väisänen ovat opiskelleet terapeuteiksi aikuisiällä ja he kokevat, että eletystä elämästä on terapiatyössä paljon hyötyä. Molemmilla on päivätyö, jonka tuoma kokemus auttaa terapiatyössä ja vastavuoroisesti terapeutin osaamista ammennetaan virkatöissä Oulun kaupungilla. Saarikoski on ammatiltaan erityisluokanopettaja, Väisänen lukion liikunnan- ja terveystiedon opettaja.

“Kiinnostus itselläni terapiatyöhön tuli koulumaailmasta ja työn kautta. Terveystiedon opettajana minun pitäisi tietää esimerkiksi sukupuolten moninaisuudesta ja huomasin, että tarvitsin siitä lisää tietoa. Opiskelin ensin seksuaalineuvojaksi ja jatkoin opintojani seksuaaliterapeutiksi. Tietysti tiedän jo paljon liikunnasta, ravinnosta ja hyvinvoinnista, mutta yhtä lailla seksuaalisuus on keskeinen osa kehollisuutta ja ihmisen kokonaishyvinvointia. Jos yksi osa-alue voi huonosti, koko paketti kärsii”, Väisänen tietää.

Molemmat tekevät terapiatyötä iltaisin ja kokevat, että terapiassa asiakkaan kohtaaminen on vastapaino päivätyölle.

“Terapiassa asiakas on keskiössä. On palkitsevaa huomata, miten asiakkaat tekevät töitä itsensä kanssa terapian avulla ja saavat onnistumisia, ongelmat alkavat ratketa pienin askelin. Lyhytterapia keskittyy nykyhetkeen ja sen ongelmiin eli kovin syvällisesti ei lähdetä esimerkiksi menneisyyden ongelmia avaamaan – siihen ehkä pitkäkestoinen psykoterapia on parempi vaihtoehto”, Saarikoski toteaa. 

Henkistä pääomaa

Osa Saarikosken ja Väisäsen asiakkaista odottaa pääsyä KELA-korvattavaan psykoterapiaan, joka yleensä on myös pitkäkestoista. Psykoterapiaan jonot voivat olla pitkiä, mutta lyhytterapiaan pääsee usein jonottamatta, sillä terapeuttien kalentereista vapautuu aikaa nopean asiakaskierron ansiosta.

“Lyhytterapia ja seksuaaliterapia eivät ole KELA-korvattavia, eikä niistä tule Kantaan merkintöjä. Tuntihinnat ovat yksilöterapiassa 70 euroa ja opiskelijoilta 60 euroa, pariterapia on hieman kalliimpaa. Alkuun tavataan kerran viikossa, terapian edetessä harvemmin, esimerkiksi kerran kuussa” Saarikoski avaa terapian kustannuksia.

“Lyhytterapian kustannuksia voi verrata vaikkapa hierojalla tai kampaajalla käyntiin - terapia tosin on investointi, josta saatu pääoma kantaa parhaimmillaan läpi elämän”, Saarikoski summaa.

“Minulla puolestaan on asiakkaita, joilla on takana jo läpikäyty pidempi psykoterapia. Niissä ehkä omaan seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat jääneet käsittelemättä tai niitä on vain sivuttu. Seksuaaliterapia ei käsittele vain seksiä ja sen ongelmia, vaan seksuaalisuutta kokonaisuutena oman hyvinvoinnin osa-alueena", Väisänen huomauttaa.

Terapiaa käsittelevää kirjallisuutta kirjapinossa.
Terapian tueksi löytyy paljon kirjallisuutta.

Molemmat terapeutit korostavat, että pääsy lyhytterapiaan on mutkatonta, mielen ongelmia pääsee käsittelemään tarvittaessa nopeastikin. Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden lisääntyneen henkisen kuormituksen tunnistavat myös Väisänen ja Saarikoski.

“Yhteiskunta luo monenlaisia paineita, opiskelu tai työelämä on nykyisin todella vaativaa. Monella on itsetunto-ongelmia, riittämättömyyden tunnetta, suorituspaineita ja hankaluuksia tunnistaa omia jaksamisen rajoja. Näitä haasteita pystytään ratkomaan lyhytterapian keinoin”, Saarikoski vakuuttaa.

“Seksuaaliterapiassa löydetään keinoja ratkaista esimerkiksi parisuhteen halujen eriparisuus tai erektio- ja orgasmiongelmia. Nimestään huolimatta seksuaaliterapiassa ei puhuta vain seksistä, usein seksuaalihyvinvoinnin häiriöiden syyt löytyvät muualta, kuin fysiologiasta”, lisää Väisänen.

“Jos joskus mielessä on käynyt, että pitäisiköhän omista ongelmista puhua jollekulle, kannattaa hakeutua terapeutin puheille. Todennäköisesti ongelmista puhuminen ammattialisen kanssa antaa avaimet ratkaisuun ja parempaan hyvinvointiin”, Väisänen rohkaisee.

Mieli - Suomen mielenterveys ry: Tukea ja apua

Terapeutit Johanna Saarikoski ja Tarja Väisänen.
Johanna Saarikoski ja Tarja Väisänen hakeutuivat terapiaopintojen pariin aikuisiällä. Oman työn kautta saadut kokemukset hyödyttävät myös terapiatyössä. Kuvat: Anne Laurila.

Lue myös

Lue lisää aiheesta