Siirry suoraan sisältöön

Kulttuuripääkaupunkia rakentavat hankkeet käynnistyvät jo

24.9.2021

Millainen on Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026? Tarkkaa ohjelmaa ei luonnollisesti ole tässä vaiheessa vielä olemassa, ja taitaa vuosi pitää sisällään jonkusen salaisuudenkin, mutta aivan pimennossa ei olla nytkään.

Oulu2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo, että Oulun muutos kulttuuripääkaupungiksi on alkanut jo siinä hetkessä, kun kaupunginvaltuusto päätti ehdokkaiden keskinäiseen kisaan osallistumisesta helmikuussa 2017.  

Koko kulttuuripääkaupunkivuoden idea onkin juuri tällainen: jo hakuvaihe suuntaa kaupungin katseen kohti seutukunnan kulttuuria. Kohokohta on juhlavuosi 2026, jolloin kulttuuripääkaupunki on koko Euroopan huomion kohteena. Rantala-Korhonen sanoo, että valmistelut eivät kuitenkaan suuntaudu ainoastaan pääkaupunkivuoteen, vaan tulokset jäävät elämään seutukunnalle myös tulevaisuudessa. 

"Oulun pääteema kulttuuripääkaupunkivuotena on kulttuuri-ilmastonmuutos. Se tarkoittaa, että kulttuuri ja luovuus voivat muuttaa meidän tapaamme ajatella tästä seudusta ja siitä, mikä vaikutus kulttuurilla voi tässä muutoksessa olla." 

Kyse ei siis ole vuoden mittaisesta kulttuurikarnevaalista, vaan Oulun ja seutukunnan asukkaiden tulevaisuudesta. Rantala-Korhonen sanookin, että Pohjois-Suomen ongelmat ovat tuttuja muilta Euroopan reuna-alueilta: Jos nuoret muuttavat muualle, alueen kehitys taantuu. 

"Ratkaisua tähän ei voi hakea peruutuspeilistä. Kulttuuri-ilmastonmuutoksessa alueen asukkaat, kulttuurialan ammattilaiset ja yritykset rakentavat uudenlaista toimintatapaa, jossa luovuus ja kulttuuri valjastetaan aiempaa laajemmin meidän kaikkien hyödyksi." 

Hankelistaus viitoittaa kehitystä 

Oulu2026:n budjetti on noin 50 miljoonaa euroa, ja se jakautuu vuosille 2021–2027. Hankelistaus osoittaa, että kulttuuripääkaupungin kehitystä tehdään jo nyt monella rintamalla.

Rantala-Korhosen mukaan maaseudulla ja esimerkiksi perinneruokakulttuurilla on paljon annettavaa kulttuuripääkaupunkivuodelle. Sitä korostava Arctic Food Lab -hanke käynnistyy syksyllä. Tavoitteena on nostattaa uudenlaista kotiseutuylpeyttä ja auttaa seutukunnan ihmisiä näkemään kulttuuria ympärillään. 

"Mielestäni ei ole tarvetta tiukoille rajauksille. Kulttuuri ja taide ovat hyvin joustavia käsitteitä, joista meillä jokaisella on oma käsityksensä." 

Juuri nyt työn alla on muun muassa työkaluja kulttuurin löytämiseksi. Rantala-Korhonen nostaa esimerkiksi DigiCult-hankkeen, joka tukee kulttuuri- ja luontomatkailupalveluiden kehittämistä. Kulttuurin elämysoppaat -hankkeessa kulttuuripalvelut tuodaan tutuksi muun muassa hoiva-alalla työskenteleville lähihoitajille. 

"Ei hankkeissa kouluteta vain taiteilijoita. Esimerkiksi lähihoitajat voivat tuoda kulttuurin osaksi hoivaprosessia. Perusoikeuksien kannalta on tärkeää, että kaikilla on oikeus sen kokemiseen." 

Toisin sanoen, ensin kulttuurielämyksiä etsitään ja vaalitaan myös siellä, missä ne ovat hautautuneet osaksi arkea. Sen jälkeen kulttuuri tuodaan koettavaksi täysin uusiin paikkoihin. Rantala-Korhosen sanoin kulttuuri myös kuuluu kaikille. Jo Oulu2026:n valmisteluvaiheessa hankkeen ydinryhmä jalkautui ostareille kysymään ihmisiltä, millainen kulttuuripääkaupunkivuoden tulisi olla. 

"Emme tee tätä vain itsemme kaltaisille kulttuurialan ihmisille. Juuri sinun pitää saada olla kulttuurin kokija ja myös kulttuurin tekijä." 

 

Oulua rakennetaan pala palalta valmiiksi kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Kuva: arkisto/Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta