Siirry suoraan sisältöön

Kuka tarvitsee kaupunkiaktivismia?

22.5.2020

Urbaanilla kaupunkiaktivismilla voidaan rakentaa vetovoimainen paikka, jonne nuoret haluavat jäädä eivätkä kaikki silloin muuttaisi Helsinkiin, sanoo oululainen kaupunkikulttuurihankkeen projektipäällikkö Heikki Myllylahti. Urbaani ja maalaisuus eivät kuitenkaan enää ole vastakkaisia ilmiöitä. Kaupunkitutkija Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta huomioi miten suomalaisissa nykyään elävät luontevasti molemmat puolet, maalaisuus ja kaupunkilaisuus.

Heikki Myllylahti huomioi, että Oulu urbanisoituu: kaupunki tiivistyy, toisaalta keskusta kasvaa ja leviää eittämättä.

”Rakennuskanta ja lähiöt vaikuttavat siihen mitä voi kutsua urbaaniksi kuten isot kerrostalot”, sanoo Myllylahti. ”Oulussa on heti keskustan läheisyydessä Heinäpää, Rajakylä, Toppila, Tuira. Mutta taas Talvikangas on omakotilähiö eikä enää niin urbaani.”

Urban Culture -kaupunkikulttuurihankkeen projektipäällikkö Heikki Myllylahti kokee Oulun urbanisoituvan kovaa vauhtia. Se näkyy Myllylahden mukaan tapahtumissa, pyöräilykulttuurissa ja rakennuskannassa. Kuva: Pasi Järvelä

Oulun urbaaniutta puoltavat myös aktiiviset tapahtumat julkisessa tilassa ja pyöräilykulttuuri.

”Silti Oulun vahvuus on sen tietynlainen maalaisuus”, Myllylahti huomauttaa. ”Täällä ei ole voimakkaita porukkajakoja, vaan eri alakulttuurit seurustelevat keskenään luontevasti.”

Titta på Tuira eli ensin toiminta, sitten hallinto

Neljännen sektorin käsite on alkanut kummitella kolmannen sektorin eli yhdistystoiminnan rinnalla.

Myllymäki hahmottelee neljännen sektorin tarkoittavan vapaasti, ilman organisaatiota ja y-tunnusta toimiviksi kuntalaisiksi, joilla on tavoite. Esimerkiksi hän nostaa Titta på Tuiran.

Siinä yksittäiset ihmiset eli Hanna Jakku ja Lauri Ahtinen saivat idean tuottaa alueelle korttelijuhlan ja keräsivät muita mukaan. Aluksi rahaliikenne meni Tuiran asukastuvan kautta. Vuonna 2018 perustettiin Oulu Urban Culture, jonka kautta juhlaa alettiin hallinnoida.

”Ensin tuli toiminta, sitten hallinto”, Myllylahti kiteyttää. ”Hulluimmat ideat on lähteneet juuri näin eli musavideofestarit, ilmakitara, Mieskuoro Huutajat.”

Kaupunkilaisaktiivisuudella on Myllylahden mukaan tärkeä informaatioarvo kaupunkiorganisaation suuntaan.

”Jos kaupunkilaiset eivät aja aktiivisesti itselle tärkeitä asioita, ei kaupunkikaan voi tietää mitä halutaan.”

Itsekseen organisoituvat touhuavat somessa

Pasi Mäenpää on kaupunkisosiologian dosentti, kaupunkitutkija sekä kaupunkisosiologi Helsingin yliopistossa. Hän näkee, että neljäs sektori on omaehtoista ja itseorganisoituvaa kansalaistoimintaa, joka ei lähde protesteista tai kiistoista.

Kaupunkitutkija Pasi Mäenpää korostaa, että vapaasti toimiva neljäs sektori on tullut kaupunkeihin jäädäkseen. Kuva: Aki Raski

Neljäs sektori ei myöskään perustu taustaorganisaatioon tai kaupunginosayhdistyksiin vaan toimii perinteisen kansalaistoiminnan ulkopuolella.

”Neljännessä sektorissa ei ole kyse väliaikaisesta liikehdinnästä”, Mäenpää painottaa. ”Se on yhteiskunnan pysyvä osa ja julkisen vallan pitää käyttäytyä fiksusti sen kanssa. Siinä toimitaan vähän anarkistisesti ja itseorganisoituminen haastaa yhteiskuntaa.”

Sukupolvien välisiltä kalahduksilta ei voida välttyä.

”Vanhemmat sukupolvet korostavat pitkäjänteistä yhteistyötä kaupungin kanssa, sitten nuoret perustavat facebook-ryhmän ja alkavat touhuta siellä itsenäisesti. Kuitenkin on hyviä esimerkkejä myös siitä, että tehdään yhteistyötä ja sulaudutaan.”

Neljäs sektori luo uutta taloutta

Valtakunnallisesti ovat valloittaneet ravintolapäivä ja siivouspäivä sekä ruokapiirit.

”Tampereella on ympäristöjärjestö Dodon sissiviljelijät, joita kaupunki nykyään tilaa siemenpommeja heittelemään. Eli se on vaikutusvaltainen”, Mäenpää mainitsee.

Lisää kaupunkia -fb-ryhmä toimii niin Helsingissä kuin Oulussakin.

Fb-kirpputorit ovat jo merkittävä kaupallinen kanava. Siitä on Mäenpään mukaan Tilastokeskukselle kertynyt faktaakin.

Mäenpää huomauttaa, että vielä eivät Suomeen ole tulleet vaihtoehtovaluutat, mutta ovat ehkä maatamme valloittamassa.

”Aikaisemmin neljäs sektori oli enimmäkseen kulttuuri- ja tilajuttuja, nyt on laajennettu taloudellisen toiminnan puolelle. Tämä on minusta kaikkein kiinnostavinta: netti ja some kehittävät juttuja, joilla voi ohittaa isoimmat kaupparyhmät. Ruuan Rekoryhmät luovat sekä hyvinvointia että uutta talouden kenttää.”

Suurin osa meistä sekä maalaisia että kaupunkilaisia

Varsinkin Suomessa neljäs sektori tyypillisesti järjestäytyy sosiaalisessa mediassa, mutta osallistuu muita maita vähemmän kaupunkisuunnittelukeskusteluun.

Mäenpää on myös Suomen kylät ry:n korttelijaoston puheenjohtaja. Hän toteaakin, että maaseudun ja kaupungin tiukka rajanveto ei enää päde varsinkin enää, kun korona-aikana kaupunkilaiset rientävät innokkaasti mökeille.

”Rekorenkaatkin on alun perin Pedersörestä lähteneet. Toki ruokapiiri edellyttää tiettyä määrää ihmisiä ja siinä on selkeä urbaani painotus, henkisesti ja kulttuurisesti, mutta ei se ole selvärajainen juttu ollenkaan. Samat tekniikan välineet maaseudulla toimii kuin kaupungeissakin.”

Mäenpää myös vinkkaa Citymaalaiset-ryhmästä, joka lähti kolmen naisen poppoosta.

”Siitä huomataan, että suurin osa meistä on sekä kaupunkilaisia että maalaisia.”  

Neljäs sektori tutuksi kaupungille

Oulussa järjestettiin maanantaina kaupungin henkilökunnalle verkkokoulutus nousevasta teemasta Suomessa: kaupunkiaktivismista ja neljännestä sektorista. Kohtaamisessa haarukoitiin miten kaupunkiorganisaatio voi olla mukana kaupunkilaisten omaehtoisessa toiminnassa ja miten kaupunkiaktivistit ja neljäs sektori toimivat. Kouluttamassa oli myös kaupunkitutkija Pasi Mäenpää. Osallisuuskoulutus kuului Kestävä kaupunki -hankkeeseen, jossa Oulun kaupunkikin vaikuttaa. 

 

 

 

 

 

Titta på Tuira on osoittautunut toimivaksi ja suosituksi urbaanikulttuurin korttelitapahtumaksi. Kuva: Remu Karhulahti

Lue myös

Lue lisää aiheesta