Siirry suoraan sisältöön

Koulujen arjessa panostetaan hyvinvointiin

17.12.2020

Oulun kouluissa on jo pitkään tehty suunnitelmallista työtä niin lasten kuin aikuisten hyvinvoinnin eteen. Koulu on yhteisö, jossa näkyvät koulun arvot ja koko kouluyhteisön panostus hyvinvointiin.

Kouluissa hyvinvointi ei ole pelkästään oppilashuollon henkilökunnan työtä, vaan oman kouluyhteisön kehittämiseen ja viihtyvyyden parantamiseen osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja lapset.

”Hyvinvoivassa kouluyhteisössä vallitsee luottamus ja avoimuus: jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon tai ryhmään, ja tulevansa kuulluksi”, kertovat Metsokankaan koulukuraattori Sirpa Poussu ja koulupsykologi Leena Lyytikäinen.

”Koulun toiminta perustuu yhteisesti mietittyihin, Oulun kaupungin arvoista johdettuihin arvoihin, joita ovat ilo, innostuneisuus ja yhdessä tekeminen. Ne näkyvät kaikessa tekemisessämme”, kertoo Ritaharjun koulun oppilashuoltoryhmän vetäjä, erityisopettaja Sanna Nissilä.

Jokainen oppilas tekee oman ajattelun apukäden. Kuva: Susanna Sihvonen

Ennaltaehkäisevää tunnetaitokasvatusta

Metsokankaan koulun arvoja ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Koulun arvot on työstetty opittaviksi taidoiksi yhdessä oppilaiden kanssa. Metsokankaalla taitoja harjoitellaan yhtä aikaa koko koulussa pidettävillä hyvinvointitunneilla.

Hyvinvointitunneilla opeteltavien taitojen lisäksi Metsokankaan koulussa koulukuraattori ja koulupsykologi pitävät opettajien työparina luokkakohtaisia tunnetaitotunteja.

”Näillä tunneilla opitaan tunnistamaan tunteita, niiden kehollisuutta ja sitä, miten tunteet vaikuttavat meidän jokaisen ajatteluun ja toimintaan”, Sirpa ja Leena kertovat.

Tunnetaitotuntien sisällöt suunnitellaan luokkakohtaisesti. 4F-luokan tunnilla käytiin ensin läpi, mitä tunteet ovat, mikä on niiden merkitys ja mitä ne kertovat meille. Sen jälkeen oppilaat tekivät toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla he oppivat tunnistamaan tunteita, omassa kehossa tapahtuvia reaktioita ja omia ajatuksia.

”Käytämme tunneilla piirrettyä kehonkarttaa, johon oppilaat saavat laittaa tunnetta kuvaavia lappuja siihen kohtaan, missä tunteet sijaitsevat. Ajattelun apukäden avulla puolestaan voidaan helposti jäsentää ajatuksia ja tunteita. Tunteiden nimeäminen opettaa mielen sisäisiä ja toiminnallisia keinoja tunteiden käsittelyyn”, Sirpa ja Leena jatkavat.

Ritaharjussa teemana kohtaaminen

Ritaharjun koulussa tämän vuoden teemana ovat olleet vuorovaikutus ja dialogisuus. Teemaa käsitellään niin luokanohjaajan kuin muillakin tunneilla sekä välitunneilla.

”Koulun oma väki kysyy usein niin aikuisilta kuin lapsilta, mitä sinulle kuuluu”, kertovat oppilashuoltoryhmän vetäjä, erityisopettaja Sanna Nissilä sekä opinto-ohjaaja Nina Heikkinen ja erityisopettaja Pilvi Piekkari Ritaharjun koululta.

Ritaharjun koulussa muistetaan kysyä niin aikuisten kuin lasten kuulumisia. Kuvassa vasemmalta oikealle Pilvi Piekkari, Sanna Nissilä ja Nina Heikkinen. Kuva: Tuija Polo-Koret

Ritaharjun koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain hieman eri kokoonpanoilla. Koko ryhmällä tavataan kerran kuussa. Silloin asialistalla on esimerkiksi oppilashuoltosuunnitelman tekemistä, hyvinvointikyselyn läpikäymistä sekä yhteisten toimintojen, teemapäivien tai luokkakonsultaatioiden suunnittelemista. Tapaamisiin osallistuu oman koulun väen lisäksi vanhempaintoimikunnan, nuorisotoimen, järjestöjen ja yhteistyötahojen edustajia.

”Hyvinvointikyselyn perusteella tärkeäksi asiaksi nousi kohtaaminen. Siksi siitä tulikin koulumme tämän vuoden hyvinvointiteema”, Sanna jatkaa.

Konsultaatioissa keskitytään luokan kuulumisiin

Ritaharjun koululla järjestetään myös luokkakonsultaatioita. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kuulevat kerrallaan yhden luokka-asteen opettajien terveisiä arjen sujumisesta. Opettajien palautteen perusteella oppilashuoltoryhmä suunnittelee, miten luokkakonsultaatio olisi hedelmällisintä vetää läpi ja minkälaisia tehtäviä luokille kannattaisi antaa.

”Opettajat kertovat, miten luokassa menee, minkälaisia asioita nousee esiin ja mistä asioista kannattaisi keskustella. Luokkakonsultaatioissa ei pureuduta yksittäisen oppilaan asioihin, vaan ryhmäytymiseen ja ryhmän toimintaan”, Sanna, Nina ja Pilvi tähdentävät.

Luokkakonsultaatioissa pyritään tuomaan esille positiivista ajattelua ja luokkien vahvuuksia.

”Luokan oppilaille voidaan esimerkiksi antaa tehtäväksi pohtia, minkälaisia vahvuuksia he tuovat omaan ryhmäänsä tai mitä hyviä puolia ryhmässä on. Opettajien kanssa voimme pohtia ryhmässä huolta aiheuttavia asioita ja etsiä yhdessä sopivia keinoja niihin tai jakaa vaikka esimerkkejä hyvistä kohtaamisista”, Sanna, Nina ja Pilvi jatkavat.

Jos yksittäisen luokan arjessa on liiaksi haasteita, koululla on järjestetty yhteinen tilaisuus oppilashuollon henkilökunnan ja kaikkien kyseistä opettavien kesken.

”Nämä jatkokonsultaatiot käymme läpi aina luokka kerrallaan. Luomme luokkaa varten yhteisesti sovitut pelisäännöt, joista pidämme kiinni. Olemme huomanneet, että näin toimimalla voimme kaikki yhdessä vaikuttaa luokan hyvinvointiin”, Sanna, Nina ja Pilvi kertovat.

Metsokankaan 4F-luokan tunnilla harjoitellaan tunnetaitoja. Kuva: Susanna Sihvonen

Lue myös

Lue lisää aiheesta