Koko talo kasvattaa – Hiukkavaaratalo nojaa vahvasti yhteisiin arvoihin
Hiukkavaaran päiväkodin johtaja Elina Väisänen (vas.) ja koulun rehtori sekä monitoimitalon johtaja Anne Moilanen kertovat, että Hiukkavaarataloon on onnistuttu löytämään oikeantyyppistä henkilökuntaa, ja talo onkin ollut pidetty työpaikka. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Viime vuosituhannella koulunsa käynyt voi helposti unohtaa, että maailma on muuttunut ja sitä myötä myös koulu ja koulurakennukset, varsinkin jos ei ole koulun kanssa päivittäin tekemisissä lasten kautta.
Kun Hiukkavaaratalolle tulee koulun välitunnin aikana, kaikki näyttää vielä melko tutulta: iloisia lapsia leikeissään, huomattavan paljon myös aikuisia valvomassa touhuja.
Sen sijaan sisällä näyttää erilaiselta kuin ennen vanhaan. Perinteisiä luokkahuoneita ei löydy, vaan koulu on jaettu tällä hetkellä neljään omalla värillään merkittyyn ”kotipesään”, joiden tiloja voidaan joustavasti jakaa eri kokoisiin lohkoihin käyttötarpeen ja esimerkiksi työrauhan vaatimuksen mukaan, myös kalusteiden ja verhojen avulla. Kukin kotipesä on suunniteltu 140–220 oppilaalle.
Hiukkavaaran koulussa opetus on vuosiluokkiin sitomatonta: jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja oppilaita ryhmitellään joustavasti tarpeen mukaan.
Samassa rakennuksessa toimivat päiväkoti Taikapolku sekä Hiukkavaaran kirjasto ja nuorisotila Hiukkis. Lisäksi esimerkiksi Oulu-opisto, kulttuuritalo Valve ja kaupungin liikuntapalvelut järjestävät toimintaa talossa.
Hiukkavaaran koulun rehtori ja monitoimitalon johtaja Anne Moilanen sekä päiväkodin johtaja Elina Väisänen ovat luvanneet kertoa, miten tämä iso ja edelleen kasvava kokonaisuus on saatu toimimaan.
Erilainen talo, erilaista opetusta
Vuonna 2017 valmistunut Hiukkavaaratalo on rakennettu pedagoginen ajattelu edellä.
”Se tarkoittaa sitä, että tilat on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että ne mahdollistavat erityyppisen opiskelun kuin niin sanotussa tehdaskoulussa, jossa on suorat käytävät ja luokkahuoneet”, Moilanen kiteyttää.
Lähtökohtana on tilojen muunneltavuus ja monipuolisuus, koska Hiukkavaarassa opiskellaankin eri tavalla kuin vanhan ajan kansa- tai peruskoulussa.
”Me mahdollistamme oppilaalle henkilökohtaisen oppimisen polun. Se ei tarkoita pelkästään sitä, että oppilas pystyy etenemään opetuksessa omalla tasollaan, vaan hän voi myös valita rauhallisemman tilan tai sellaisen, jossa sallitaan vähän enemmän ääntä. Perinteinen luokkahuonehan ei muunnu miksikään, siinä on käytännössä aina sama ääni- ja valomaailma, mutta me pystymme tarjoamaan erilaisia tiloja. Silloin voidaan oppimistakin henkilökohtaistaa – jokainen oppilas on erilainen, ja heillä on erilaisia tarpeita”, Moilanen sanoo.
”Meillä ei ole ’mun lapsia ja sun lapsia’, vaan koko talo kasvattaa -meininki, johon kuuluvat päiväkoti, koulu, nuorisotoimi ja iltatoimintakin”
Parhaassa tapauksessa lapsi tulee Hiukkavaarataloon ensin päiväkotiin, siirtyy samassa rakennuksessa perusopetuksen piiriin ja jatkaa myöhemmin talon käyttäjänä esimerkiksi nuorisotilan, kirjaston ja ilta-aikaisen harrastus- ja kurssitoiminnan asiakkaana.
”Tässä se meidän kasvun ja opin polkumme ihan konkreettisesti näkyy, ihan sivistysohjelmankin mukaisesti”, Väisänen huomauttaa.
”Meillä ei ole ’mun lapsia ja sun lapsia’, vaan koko talo kasvattaa -meininki, johon kuuluvat päiväkoti, koulu, nuorisotoimi ja iltatoimintakin”, Moilanen kiteyttää.
Pienistä maaseutukouluista sanotaan usein, että ne ovat enemmän kuin kouluja, tavallaan koko alueen ”sydämiä”. Ihan samaa tavoitellaan Hiukkavaaratalossakin, mikä Väisäsen mukaan korostuu jo talon nimessä. Talo on tehty kohtaamispaikaksi uuden asuinalueen perheille, jotka eivät tullessaan tunteneet toisiaan.
”Tämä oli paikka, joka kokosi alueen uudet asukkaat yhteen, ja sen me olemme halunneet säilyttää. Vaikka alue on kasvanut ja kasvaa edelleen, haluamme pysyä asukkaiden yhteisenä talona.”
”Mehän olemme aikoinaan tulleet tänne vähän kuin keskelle ei mitään, vaikka nyt on joka puolella asutusta. Tämä oli paikka, joka kokosi alueen uudet asukkaat yhteen, ja sen me olemme halunneet säilyttää. Vaikka alue on kasvanut ja kasvaa edelleen, haluamme pysyä asukkaiden yhteisenä talona”, Väisänen sanoo.
”Aina järjestämme tilat vaikkapa taloyhtiön kokoukselle tai muulle toiminnalle, ja alueen asukkaat kyllä tuntevat talon jo aika hyvin”, Moilanen lisää.
Yhteiset arvot lähtökohtana
Kokonaisuuden toimiminen hyvin edellyttää sitä, että talon eri yksiköt tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä. Moilanen korostaa, että talon koko toiminta perustuu yhdessä henkilökunnan kanssa rakennetulle oppimiskäsitykselle ja yhteisille arvoille.
”Kun perheet tulevat tänne hakemaan kaupungin palveluita, he saavat yhtä laadukasta, saman arvomaailman jakavaa palvelua ihan jokaisessa osassa taloa. Koen hyvin tärkeäksi, että jos päiväkodissa on tietynlainen ilmapiiri ja palvelun periaatteet, se ei muutu joksikin ihan muuksi koulussa tai kirjastossa”, Moilanen sanoo.
Tämä taas edellyttää osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, joka pitää yhtä yli yksikkörajojen. Moilasen ja Väisänen mukaan rekrytoinnit on tehty erittäin huolellisesti oikeanlaiset ihmiset hakien, ja alusta lähtien yhteistyöhön sitoutettu henkilökunta on viihtynyt henkilöstötutkimustenkin todistamana talossa erinomaisesti.
Eri yksiköt käsittelevät säännöllisesti talon asioita yhteisessä johtoryhmässä, oppilashuoltoryhmässä ja turvatiimissä sekä koko talon kokouksissa. Henkilöstöllä on myös yhteinen vapaa-ajan ”hupitiimi”. Koululla ei ole omaa opettajanhuonetta, vaan koko talon henkilökunta tapaa toisiaan yhteisessä aula- ja kahviotila Tupinassa.
Hiukkavaarassa on kiinnitetty erityistä huomiota niin sanotun nivelvaiheen lapsiin eli 5–8-vuotiaisiin, ja siinä tehdään yhteistyötä myös muiden alueen päiväkotien kanssa. Yhteistyö ja verkostoituminen on tiivistä myös alueen kolmannen sektorin toimijoiden sekä seurakunnan ja yritysten kanssa.
Hurja kasvuvauhti
Toisin kuin useimmat muut koulut Oulussa, Hiukkavaaran koulu kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Alussa oli 123 oppilasta, tällä hetkellä 750 ja tulevaisuudessa, kasvuvaiheen huippukohdassa tulevaisuudessa ehkä jopa 1400 oppilasta. Koulun laajennusosa on valmistumassa syksyllä, ja viereen on jo alettu rakentaa uutta 350 oppilaan alakoulua, joka tulee saman hallinnon alle.
”Hyvä merkki koko monitoimitalon toimivuudesta on se, että nyt kun koulu on täysi – meillä on noin 750 oppilasta, ja tämä on 700:lle rakennettu – niin esimerkiksi päiväkoti on joustanut antamalla pikkusalinsa koulun käyttöön, ja nuorisotila on joustanut antamalla tilansa aamupäivisin käyttöön”, Moilanen kiittelee.
”Isostakin yksiköstä pystytään tekemään kodinomainen, kun se on hyvin suunniteltu.”
”1400 oppilasta on todella paljon, mutta onneksi koulu on rakennettu pesäajattelun mukaan, jolloin pesät muodostavat ikään kuin pienen koulunsa ison koulun sisälle. Vaikka ihmisiä on paljon, yhden oppilaan näkökulmasta pyritään tekemään turvallinen ja pientä koulua muistuttava tila. Isostakin yksiköstä pystytään tekemään kodinomainen, kun se on hyvin suunniteltu”, hän sanoo tulevaisuuteen viitaten.
Suuri koulu on asia, joka usein herättää monenlaisia pelkoja. Moilanen sanoo, että Hiukkavaaran kouluunkin tulee joskus kriittistä palautetta vanhemmilta esimerkiksi ryhmäkokoihin liittyen.
”Saatetaan ajatella, että meillä on isot ryhmät, vaikka eivät ne ole isompia kuin muillakaan: kun meillä on yhteisopettajuus, oppilaitakin voi olla kaksi kertaa enemmän, eivätkä lapset ole koko päivää samoissa ryhmissä. Mutta verrattuna moniin muihin kouluihin, joissa on yritetty tehdä samantyyppistä pedagogiikkaa, negatiivisen palautteen määrä on ollut todella vähäinen”, Moilanen sanoo.
Moilanen ja Väisänen korostavat, että koulu ja päiväkoti haluavat olla mahdollisimman avoimia toiminnastaan kotien suuntaan, ja toivovat huoltajilta samaa.
”Me perustelemme huoltajille, miksi me teemme asioita ehkä vähän eri tavalla, ja toivon, että heillä on aina uskallusta kysyä, jos on jotain kysymistä. Me haluamme heidän lastensa parasta – kasvatamme heitä 2000-luvun koululaisiksi, joilla on nykyaikaa vastaavia taitoja”, Moilanen sanoo.