Siirry suoraan sisältöön

Kirkot kutsuvat helatorstaina – Jeesuksen taivaaseenastumisen muistopäivä oli ennen lauantaina

26.5.2022

Tämän viikon torstaina vietetään helatorstaita, joka on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistopäivä. Kirkoissa järjestetään helatorstain messuja, joita koskevat koronarajoitukset on purettu. Helatorstai on monille myös vapaapäivä, mutta joillekin se on työpäivä nykyisin. Jotkut voivat vielä muistaa sen, kun helatorstai oli sijoitettuna viikonlopulle.

Helatorstai on pääsiäisen jälkeen seuraava merkittävä kevään juhlapyhä. Se on vaihtuva juhlapyhä, joka osuu toukokuun 26. päivään tänä vuonna. Tämän kristillisen juhlapyhän kunniaksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää helatorstain messuja.

Helatorstain messuja oli mahdollista seurata vain virtuaalikirkon kautta viime vuonna, mihin syynä olivat koronarajoitukset. Oulun seurakuntien kirkoissa järjestetään jälleen helatorstain messuja, joissa voi olla paikalla. Yksi niistä on Ylikiimingin kirkossa järjestettävä motoristikirkko, joka on gospeltyyppinen jumalanpalvelus.

Helatorstai seurasi ylösnousemusta

Helatorstaita vietetään kristinuskossa siitä syystä, että Jeesuksen uskotaan astuneen taivaaseen 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Raamatun mukaan Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen 40 päivän ajan ylösnousemuksensa eli haudasta poistumisensa jälkeen. Sitten hän astui taivaaseen. Helatorstaista on käytetty siitä syystä myös nimeä Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

Kristityt ovat viettäneet helatorstaita 300-luvulta alkaen, jolloin kristittyjen vainot päättyivät Rooman keisarikunnassa. Rooman keisarina oli tuolloin Konstantinus Suuri, joka alkoi suosia kristinuskoa. Helatorstai on myös vapaapäivä Suomen tavoin monissa maissa, joissa kristityt ovat olleet enemmistönä. Helatorstai on muiden pyhien tavoin kuitenkin arkipäiväistynyt Suomessa, koska kauppojen aukioloajat on vapautettu.

Hela oli kevään juhla

Helatorstaina on juhlittu myös silloin, kun kristinusko ei ollut vielä saapunut Suomeen ja muualle Pohjolaan. Helatorstain hela-sana tuli ruotsin kielen pyhää tarkoittavasta helig-sanasta. Toukokuussa vietettiin kevään juhlaa eli helajuhlaa ennen kylvökauden alkamista.

Helatorstai oli tärkeä juhlapäivä Suomessa 1800-luvulle saakka, jolloin Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta. Kansa uskoi, että ruohokaan ei kasvanut silloin, koska päivä oli niin pyhä. Talonpojat välttelivät työntekoa helatorstaina, mutta he kulkivat pelloilla rukoilemassa hyvää satoa rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana.

Suomessa ei ole poltettu kokkoja vain pääsiäisenä ja juhannuksensa. Suomessa on poltettu kokkoja eli helavalkeita myös helatorstain aattona.

Helatorstain viettoon on liittynyt erilaisia perinteitä. Etelä-Suomessa poltettiin helatorstain aattona kokkoja eli helavalkeita, joiden ympärillä tanssittiin. Helavalkeiden läpi myös ajettiin karjaa laitumelle, minkä uskottiin ehkäisevän karjatauteja.

Kristillisen helatorstain vakiintuminen lähelle pakanallista helajuhlaa merkitsi sitä, että kristillinen perinne ja pakanallinen perinne yhdistyivät. Yksijumalainen uskonto korvasi monijumalaisen uskonnon, mutta helavalkeiden polttaminen ei kadonnut Suomesta.

Helatorstai siirrettiin lauantaille

Helatorstai on monille vapaapäivä, joka katkaisee työviikon. Jotkut voivat kuitenkin muistaa, että helatorstai on ollut viikonloppuna aikaisemmin. Helatorstai siirtyi viikonloppuun 1970-luvun alussa, Urho Kekkosen presidenttikaudella.

Työmarkkinajärjestöt tahtoivat työviikon olevan yhtenäinen. Ne esittivät siitä syystä piispainkokoukselle, että arkipyhät loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettäisiin lauantaiksi. Arkipyhien siirto hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 1971 ja eduskunnassa seuraavana vuonna.

Arkipyhien siirtäminen kuitenkin herätti tyytymättömyyttä kirkon piirissä. Kirkolliskokous esitti siitä syystä hallitukselle vuonna 1982, että loppiainen ja helatorstai palautettaisiin vanhoille paikoilleen. Kalevi Sorsan hallitus esitti vuonna 1985 kirkkolain muuttamista kirkolliskokouksen ehdottamalla tavalla, minkä myös eduskunta hyväksyi.

Presidentti Mauno Koivisto siirsi kuitenkin valtaoikeuksiensa turvin lain voimaantulon vuoden 1992 alkuun, koska hän pelkäsi sen aiheuttavan vaikeuksia työmarkkinoilla. Helatorstai on ollut siitä alkaen jälleen torstaina vietettävä juhlapäivä ja vapaapäivä.

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistopäivä, jolloin kirkoissa järjestetään messuja. Kuvassa on Oulun tuomiokirkko. Kuvat: Petri Isoniemi

Lue myös

Lue lisää aiheesta