Siirry suoraan sisältöön

Kirjasto teetti kyselyn: korona teki suuren kolon kirjastokäyttäjien arkeen

11.8.2020

Kirjastot olivat keväällä kiinni yli kaksi kuukautta. Sulku aiheutti ymmärrystä, mutta paljon haikeutta sekä negatiivisia tuntemuksia ja sillä oli useita vaikutuksia arkielämään. Yleiset kirjastot ovat kyselyn vastausten perusteella asiakkaidensa arvostamia paikkoja niin tiloiltaan, palveluiltaan kuin kokoelmiltaankin.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot järjestivät verkossa kyselyn koronasulun aiheuttamista vaikutuksista asiakkaiden näkökulmasta 8.–31.5.2020. Kyselyyn vastasi noin 900 henkeä. Vastanneiden ikäjakauma oli 10–85 vuotta. Vastauksia saatiin jokaisesta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnasta.

”Kirjastojen sulkemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia, joista suurin osa liittyy lukemiseen. Luettavaa ei ollut, lukeminen on kärsinyt, lukemista on jouduttu etsimään lainaan muun muassa tuttavilta tai on siirrytty lukemaan e-aineistoja”, kertoo kirjastonhoitaja Laura Similä.

Kirjastojen kiinniolo on herättänyt kyselyyn vastaajissa monenlaisia tunteita.

”Haikeus, ikävä ja suru mainittiin usein. Moni vastaaja kertoi kirjastojen sulkemisen aiheuttaneen jopa epätoivoa, tuskaa ja masennusta. Joidenkin mielestä sulkutoimet olivat liiallisia ja kirjastopalvelut olisi pitänyt järjestää muulla tavoin poikkeusolojen ajaksi. Poikkeusaika aiheutti myös vihaa, kiukkua, äkäisyyttä ja raivoa”, Similä jatkaa.

Huoli lapsista, nuorista ja ikäihmisistä

Lasten lukuinto oli usean vastaajan perheessä tai lähipiirissä lopahtanut lukemisen puutteesta. Esille nousi myös sosiaalisen, rauhallisen ja maksuttoman tilan tarve: paikka, jossa saa olla ostamatta mitään.

”Jopa opiskelu ja työ olivat vastaajien mukaan kärsineet tai keskeytyneet sen vuoksi, ettei tarvittavaa aineistoa ollut enää saatavilla tai rauhallinen ja maksuton tila puuttui kokonaan”, Similä jatkaa.

Yli puolet vastaajista kaipasi aineistoja kirjastojen ollessa suljettuna, varsinkin fyysiset kirjat koettiin tärkeiksi. Myös kirjaston kokoelman selailua ja löytöjen tekemistä hyllystä ikävöitiin. Kirjastossa käyminen ja siellä oleilu sekä lasten kanssa asioiminen ja lukemisen etsiminen heille olivat mukana yli neljäsosassa vastauksia.

”Huolina mainittiin muiden jaksaminen, lasten ja nuorten lukutaito ja opiskelu, ikäihmiset ja heidän sosiaaliset kontaktinsa, kirjaston työntekijät, kirjaston tiloja ja laitteita tarvitsevat sekä opiskelijoiden opintojen sujuminen”, luettelee kirjastonhoitaja Mikko Paajala.

E-kirja löysivät käyttäjänsä

Vastaajista lähes 40 prosenttia oli käyttänyt joko kirjaston e-aineistoja tai muita e-palveluita kirjaston sulun aikana. Eniten oli käytetty e-lehti-, e-kirja- ja e-äänikirjapalveluita sekä elokuvia ja musiikkia.

Suomenkielisten e-kirjojen ja e-äänikirjojen kohdalla aineiston suosion vuoksi e-aineistoja ei ole ollut aina heti saatavilla kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston palveluissa, vaan niitä täytyy jäädä jonottamaan. Vastaajat olivat käyttäneet oman kirjaston e-aineistojen sijasta tai rinnalla myös kaupallisia palveluja sekä muiden kirjastojen e-aineistoja.

Osalle vastaajista kirjaston tarjoamat e-aineistot eivät olleet vielä tuttuja, ja moni heräsikin niiden olemassaoloon vasta kyselyn myötä. Perinteisten kirjastopalveluiden, kirjastossa käymisen ja kirjan arvostus näkyi vastauksissa. Ruutuaikaa halutaan vähentää, jolloin vapaa-ajalla tartutaan ennemmin perinteiseen kirjaan. E-aineistojen monipuolinen valikoima kuitenkin mainittiin ja moni on löytänyt mieleistä luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa.

Kirjastoa pidettiin yleisesti tärkeänä

Lopuksi kysyttiin, mitä kirjasto merkitsee normaalioloissa. Lukemiseen ja lukuharrastukseen liittyvä virkistys, viihde ja lukuelämykset olivat 20 prosenttia mielestä tärkeimpiä asioita. Lainaamisen maksuttomuus ja ekologisuus ovat miltei yhtä tärkeitä.

Noin 14 prosenttia vastaajista mainitsi kirjaston tunnelman ja siitä seuraavan rauhoittumisen ja rentoutumisen. Muita merkityksiä löydettiin yleisestä sivistyksestä, kulttuurista ja tiedonsaannista sekä kirjaston roolista arjen henkireikänä ja elämänlaatua nostava seikkana.

Kirjastojen merkitystä ilman erillistä syytä piti tärkeänä 15 prosenttia vastaajista, kun puolestaan vain noin yksi prosentti ei kokenut kirjastoa tärkeäksi.

Kirjastoista etsitään tietoa ja viihdykettä, mutta myös mukavaa paikkaa olla ja viihtyä. Tätä kaikkea kaivattiin korona-aikana, selviää kirjaston tekemästä tutkimuksesta. Kuva: Ilkka Vuorinen.

Lue myös

Lue lisää aiheesta