Siirry suoraan sisältöön

Kippis ja kulaus – alkoholin historiaa esittelevä näyttely avautui pääkirjaston aulassa

15.1.2021

Alkoholilla on ollut historian saatossa monenlaisia rooleja: sitä on käytetty lääkinnässä, vieraanvaraisuuden osoittajana, juhlahetkien kruunaajana ja sopimusten sinetöijänä. Oluella on saatettu lepytellä kaadetun karhun henkeä ja armeijat ovat marssineet sen voimalla. Myös viinaa on poltettu aikoinaan ahkerasti näillä seuduilla. Oulun kaupunginkirjaston aulan näyttelyssä voi nyt käydä tutustumassa alkoholin vaiherikkaaseen kulttuurihistoriaan Suomessa ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.

Miten kauan täällä pohjolan perukoilla on sitten osattu valmistaa ja nauttia alkoholijuomia?

Pohjois-Pohjanmaan museon aluemuseotutkija Riina Kohonen kertoo, että alkoholikäytön historian varhaisin alku on usvan peitossa. Arvellaan kuitenkin, että ainakin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten rautakauden suomalaiset osasivat valmistaa olutta, kaljaa, simaa ja sahtia.

Armeijat ovat marssineet oluen voimalla

Näyttelystä selviää, että oluella on ollut osansa Suomenniemen puolustuksessa jo 1500-luvulla. Linnoissa oli mallassaunoja ja olutkellareita, ja esimerkiksi Juhana Herttuan hovissa Turussa oli varattu viisi litraa olutta ruokailijaa kohden. Palvelijat saivat tyytyä kahteen.

Tuon ajan olut ei tosin ollut kovin vahvaa, vaan alkoholipitoisuudeltaan suunnilleen 1-3% välillä. Olutta nautittiin kaikissa kansankerroksissa, mutta herrainolut oli vahvempaa kuin vaikkapa palkollisolut.

Oluen suosiolle oli toki tuohon aikaan syynsä, sillä juokseva vesi tai kaivovesi oli usein täynnä epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia. Oluen panossa nämä epäpuhtaudet saatiin tehtyä vaarattomiksi, ja olut myös säilyi kellareissa pitkiä aikoja.

Viinaa poltettiin ahkerasti erityisesti Limingan seudulla

Venäläisen sotaväen mukana saatiin Suomeenkin 1700-luvulla taito tislata paloviinaa viljasta ja perunasta. Samaan aikaan kun kahvin käyttö levisi ylemmissä säädyissä, löysi paloviina tiensä talonpoikien iloksi ja lohdutukseksi.

Lääkärikirja 1625: Viina ilahduttaa sydämen, kirkastaa kasvot ja haihduttaa surullisen mielen”

Paloviinaa poltettiin ahkerasti sallittuina aikoina maalla. Veroa maksavia, laillisia viinapannuja kuumeni Pohjois-Pohjanmaan alueella eniten Limingan suunnalla. Vuonna 1734 viinapannuja oli leimattu Limingassa 196 kappaletta, Suomen kolmanneksi eniten.

Koko läänissä veroja maksettiin 2957:sta pannusta, kun esimerkiksi koko Uudellamaalla ja Hämeessä kuumeni samaan aikaan yhteensä vain reilut pari tuhatta laillista pannua.

Oulun vanhin viinanpolttimo toimi 1700-luvulla Rysänsaaressa, joka tunnetaan nykyään Lasaretinsaarena.

Myös Pikisaaressa oli viinanpolttimo ”pränni”, jota vuokrattiin porvareille ja välillä kaupunki hoiti sitä itse. Oulun kaupunki olikin ainoa kaupunki Suomessa, jolla oli oma viinanpolttimo.

Kohotamme maljan!

Alkoholilla on ollut historiallisesti tärkeä roolinsa erilaisissa riiteissä ja sosiaalisissa tilanteissa. Perinteet ovat soljuneet sujuvasti varhaiskantaisista uskomuksista kristillisiin tapoihin, ja elävät edelleen tänäkin päivänä.

Olut jouduttaa työntekoa, ei sumenna järkeä ja on halpaa

(viranomaisen näkemys oluen haitallisuudesta 1850-luvulla)

Maljoja nostellaan yhä juhlan kunniaksi ja vaikkapa kihlauksen merkiksi. Viinaryypyn tarjoamisella on perinteisesti voitu osoittaa kunnioitusta arvovieraille tai sinetöidä tehdyt kaupat.

Myös konjakkipullo voidaan edelleen sujauttaa palkaksi hyvin hoidetuista lumitöistä tai remonttiavusta, sillä alkoholi on ollut kautta historian rahallista hintaansa arvokkaampi maksuväline.

Kohti rajoituksia ja kieltolakia

Vuosisatojen saatossa myös alkoholinkäytön terveyshaitoista ja varjopuolista alettiin päästä paremmin perille.

Muualla Euroopassa juominen alettiin nähdä rahvaanomaisena jo 1600-luvulla ja yläluokkien juomatavat muuttuivat. Ruotsin kuningaskunnan aikoina meilläkin säädettiin vuonna 1733 laki, jonka mukaan julkisella paikalla juopuneena esiintyminen oli rangaistava teko.

Myös raittiusliike alkoi voimistua Suomessa 1800-luvun lopulla. Kireimmillään asenteet olivat kieltolain aikaan 1919–1932, jolloin maassamme ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kieltolain päätyttyä avautuivat Alkon ensimmäiset liikkeet.

Pohjois-Pohjanmaan museon esineistöä.

 

Kippis ja kulaus

Pohjois-Pohjanmaan museon näyttely Oulun kaupunginkirjaston aulan vitriineissä 12.1.–1.2.2021.

 

 

Kippis ja kulaus -näyttelyn materiaalia vitriinissä: valokuvia, olutpulloja ja tuoppeja
Pääkirjaston aulasta löytyy nyt kiinnostava katsaus alkoholin kulttuurihistoriaan Suomessa.

Lue myös

Lue lisää aiheesta