Siirry suoraan sisältöön

Kiiminkijokisarja, osa 1: Kiiminkijoen kunto on yllättävän hyvä – eikä kalastakaan ole pula

30.5.2021

Mun Oulu aloittaa neliosaisen juttusarjan Kiiminkijoesta. Kiiminkijokimelonta järjestetään taas tänä vuonna, ja tässä ensimmäisessä jutussamme valmistaudumme melontahuipentumaan kertomalla hiukan siitä millainen joki Kiiminkijoki nykyisin oikein on.

Kiiminkijokimelonnan järjestävän Kiiminkijoki Ry:n nettisivuille on kirjoitettu kauniisti, että Kiiminkijoki virtaa Suomi-neidon vyötäröllä Kainuun vaaramaisemista Pohjanlahteen ja Perämereen. Viimeiset 85 kilometriä ennen merta Kiiminkijoki virtaavat vielä Oulun alueella. Oulujoen ja Iijoen uomat kulkevat Oulun alueella selvästi lyhemmän matkan.

Humuspitoisena tunnettu Kiiminkijoki voi nykyisin paremmin kuin menneinä vuosina. Sen veden laatu on yläjuoksulla, Puolangan alueella, erinomainen ja alemmallakin joen juoksulla veden laatu on virallisen luokituksen mukaan hyvä.

Kiiminkijoki ry:n Petri Haapala kertoo, että joen valuma-alueella on tehty enenevässä määrin erilaisia toimenpiteitä, joilla ojitusten tuomaa humusta ja ravinteita estetään purkautumasta suoraan jokeen.

"Keväällä, tulva-aikaan, kun soilta tulee humusta, saattaa silti pH-luku edelleen nousta lähelle kriittistä rajaa esimerkiksi lohen kudun onnistumisen kannalta", Haapala kertoo.

Hän pitää Kiiminkijoen voinnin kannalta erittäin tärkeinä myös joen keskijuoksulla, esimerkiksi Yli-Vuoton ja Ala-Vuoton tienoilla, harjuissa olevia pohjavesialueita, jotka kosken pohjien ja purojen kautta purkavat hyvälaatuista vettään Kiiminkijokeen.

Kiiminkijoella löytyy haastetta myös vaativalle melojalle.

Lohi kutee Kiiminkijoessa, harjus harvenee

Haapala kertoo, että myös meritaimen nousee Kiiminkijokea Puolangalle saakka ja lohi kutee joessa. Esimerkiksi Inninkoskelta on sähkökalastuksissa löytynyt, Haapalan sanoin, oikein mukavia määriä lohen poikasia. Mutta harjuksen puolesta Haapalalla on toive kalastajille.

"Toive olisi tietenkin, että ihmiset eivät näissä koski- ja virtapaikoissa mato-ongella kalastaisi, koska harjuksen poikanen tarttuu siihen niin helposti, ja harjuskanta ei tätä tahdo kestää", hän kuvaa harjuskantojen ehkä suurinta uhkaa Kiiminkijoessa.

Lain mukaan mato-onginta on lisäksi kiellettyä vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa. Harjus on paikallinen kala, jonka populaatio esimerkiksi jossakin pienessä koskessa saattaa helposti kadota lähes kokonaan, kun kalastajia on paljon ja osa onkii kyseenalaisin menetelmin.

Kiiminkijoki on monen melojan toivekohde

Kiiminkijoki tarjoaa upean ja helposti saavutettavan melontareitistön. Luonnosta ja maaseudusta kiinnostuneet kohtaavat reitillä erämaamaisemia, hiljaisuutta, vehreitä maatalousmaisemia sekä rikkaan jokiluonnon.

Tätä maisemaa ja luontoa puolustamaan on myös Kiiminkijokimelonta syntynyt, ja nyt koronan hiukan jo hellittäessä se voidaan taas meloa. Kiiminkijokimelonta kajakeilla ja kanooteilla starttaa Kiimingin Alakylästä Toivolan rannasta ja suuntaa Maakiseen Martinniemeen, Kurtinhautaan 12. kesäkuuta.

Matka kestää aamuyhdeksästä puoli kuuteen illalla, ja sen jälkeen on vuorossa maakinen maisema ja aidot festarit meren rannassa, Kurtinhaudassa.

Maakinen Martinniemi -piknik on tänä vuonna verkkotapahtuma ja etä-piknik. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä, ja siihen voi osallistua vaikka omalta pihalta omalta piknik-paikalta. Lähetyksen tuottaa pohjoinenkulttuurivirta.fi ja sitä voi seurata myös Mun Oulun sivuilta.

Sämppikoski on Kiiminkijoen viimeisiä koskia ennen joen loppuliukua mereen. Kuva: Petri Haapala

Kiiminkijoki-juttusarjamme seuraava juttu ilmestyy sunnuntaina kuudes kesäkuuta.

Matka Maakiseen Martinniemeen -verkkotapahtuman tuottajat, vasemmalla Pia Alatorvinen, takana Liisa Ronkainen, oikealla Anu Lähteenmäki. Kuva: Jukka Takalo

Liittyvät sisällöt

Lue myös