Siirry suoraan sisältöön

Kevättalven alkua juhlitaan pulkkamäessä laskiaisena

27.2.2022

Kevättalven aloittava laskiainen on juhla, johon on sekoittunut erilaisia perinteitä. Laskiaisen perinteet ovat muuttuneet, mutta mäenlasku pulkalla pitää pintansa. Perinteisiä laskiaisruokia syödään myös edelleen. Laskiainen on tiettävästi ollut pakanallinen juhla, jonka myös kristillinen kirkko on omaksunut.

Laskiaiseksi kutsuttu talvijuhla osuu kevättalven alkuun. Laskiaisen juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai ja kaksi päivää myöhemmin vietettävä laskiaistiistai. Nämä ovat vaihtuvia juhlapäiviä. Laskiaissunnuntaita vietetään 27. helmikuuta tänä vuonna, joten laskiaistiistai osuu maaliskuun 1. päivälle.

Laskiaiseen liittyvät sellaiset perinteet kuin ulkoilu ja laskiaisruokien syöminen. Laskiaisen suosittuja ulkoiluharrastuksia ovat olleet mäenlasku pulkkamäessä ja napakelkan pyörittäminen joko hangella tai vesistön jäällä. Laskiaisena ulkoillaan, koska pimeä sydäntalvi on väistymässä valoisan kevättalven tieltä.

Laskiaisena juhlitaan ennen paastoa

Laskiainen juontaa juurensa jo pakanalliselta ajalta, jolloin on juhlittu vuodenajan vaihtumista. Kristinuskon leviämisen vaikutuksesta siitä tuli juhla, jolloin valmistauduttiin paastonaikaan. Muualla Euroopassa laskiainen on muistuttanut karnevaalia, johon ovat kuuluneet naamiaisasut.

Koska Suomessa on vielä talvi laskiaisena, suomalaisesta laskiaisesta tuli ulkoilupäivä. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa harrastettiin laskiaisajelua reellä, sillä hevoset olivat vielä yleisiä maalaistaloissa. Kaupungistumisen myötä laskiaisajelu muuttui harvinaisemmaksi, mutta mäenlasku pulkalla säilyi.

Pulkkamäessä huudettiin perinteisesti: ”Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia!”

Laskiaisajelu reellä oli yleinen tapa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa, jolloin maalaistaloissa oli hevosia kotieläiminä. Kuva: Journalistinen kuva-arkisto. Museovirasto

Naiset lopettivat laskiaisena pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Uskomuksen mukaan pellavan kasvu varmistettiin sillä tavalla, että naiset antoivat tukkansa olla auki. Työnteko täytyi lopettaa laskiaisena jo iltapäivällä, minkä jälkeen saunaan oli mentävä jo valoisana aikana. Saunassa täytyi myös istua hiljaa.

Rasva oli hyvä enne

Suomalaisia laskiaisruokia ovat olleet perinteisesti hernekeitto ja rasvarieska. Hernekeitto oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja sitä oli höystetty siansorkilla tai sian päällä. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehty leipä, jota oli höystetty sianihralla.

Laskiaisena syötiin paljon rasvaisia liharuokia, koska laskiaistiistaita seurasi paastonaika. Lihaa sai syödä seuraavan kerran paastonajan jälkeen. Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Niiden mukaan rasvan kiiltely sormissa ja suupielissä merkitsivät sitä, että lypsivät lehmät hyvin ja siat lihoivat.

Laskiaisena on syöty rasvarieskaa ja muuta rasvaista ruokaa, koska laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika. Kuva: Anneli Kursula. Museovirasto

Laskiaisen perinneruokiin nykyisin kuuluva kermavaahdolla ja hillolla täytetty laskiaispulla on myöhäinen tulokas Suomessa. Laskiaispullia oli syöty Ruotsissa 1700-luvulta alkaen, jolloin ne oli täytetty mantelimassalla ja kermalla. Kun laskiaispullat yleistyivät Suomessa 1900-luvulla, mantelimassan oli korvannut hillo.

Laskiaisesta alkaa pääsiäisen odottaminen

Kristinuskon näkökulmasta laskiaisen jälkeen alkaa valmistautuminen pääsiäiseen. Laskiaisen nimi todennäköisesti merkitsee sitä, että laskiaisesta alkaen lasketaan päiviä pääsiäiseen. Laskiaissunnuntai muistuttaa siitä, kuinka kristittyjen Messiaan Jeesuksen vaellus kohti Jerusalemia alkoi.

Laskiaistiistaita seuraavan keskiviikon nimi on tuhkakeskiviikko, joka aloittaa lankalauantaihin kestävän paastonajan. Paastopäivien lukumääräksi on laskettu 40, koska paastonajan sunnuntait ja palmusunnuntai eivät ole paastopäiviä. Paastonaika muistuttaa siitä, kuinka Jeesus paastosi autiomaassa Raamatun mukaan 40 päivää ja 40 yötä.

Tuhkakeskiviikko on myös katumuspäivä kristikunnassa. Keskiajalla omaksuttiin tapa ripotella ylle tuhkaa katumuksen merkiksi. Tämä perinne muuttui aikanaan sellaiseksi, että pappi piirsi veteen sekoitetulla tuhkalla katumuksentekijän otsaan ristin. Tuhkakeskiviikon viettäminen katosi Suomesta sen jälkeen, kun roomalaiskatolisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen reformaation myötä 1500-luvulla. Tuhkakeskiviikon viettäminen on kuitenkin jälleen omaksuttu luterilaisessa kirkossa.

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Kevättalven alku osuu laskiaiseen, joka on suosittu ulkoilupäivä. Mäenlasku pulkalla on pitänyt pintansa laskiaisperinteenä. Kuva: Mostphotos

Lue myös

Lue lisää aiheesta