Siirry suoraan sisältöön

Kestävän kehityksen keskus tulee myös Hietasaareen

7.6.2021

Oulun Välivainiolla sijaitsevassa Kestävän kehityksen keskuksessa tehdään monipuolista työtä kahdessatoista eri työpajassa. Keskuksen toiminnan on määrä jatkua Välivainiolla myös tulevaisuudessa, minkä lisäksi suunnitelmiin kuuluu erityisesti ympäristöarvot huomioon ottavan keskuksen rakentaminen Hietasaareen.

Oulun Välivainiolla sijaitsee Kestävän kehityksen keskus, johon kuuluu kolme taloa. Keskuksen on määrä jatkaa toimintaa Välivainiolla myös tulevaisuudessa, minkä lisäksi hankepäällikkö Marjatta Haltun mukaan tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu uuden keskuksen rakentaminen Hietasaareen, Viherkujan varrelle osana Luonto työllistää -hanketta.

”Hietasaareen tulee ympäristöarvot huomioon ottava Kestävän kehityksen keskus”, Halttu kertoo.

Hietasaareen on määrä tuoda lampaita laiduntamaan rannalle, joten myös lammaspaimenten työpanosta tarvitaan siellä. Lampaita oli Hietasaaressa edellisen kerran viime kesänä. Alueen kasvillisuus monipuolistuu, koska lampaat syövät järviruokoa, joka aikaisemmin vapaasti kasvaen peitti näkyvyyden merelle rantareitillä. Hietasaareen tulevaan keskukseen ja sen ympärille voi Haltun mukaan tulla monipuolista toimintaa, kuten kaupunkiviljelyä, koulutustilatoimintaa ja kahvila.

”Se on mahdollista, että toimintaan mukaan tulee Green Care -yrittäjiä”, hän arvioi.

Green Care tarkoittaa luontoon tukeutuvien hoiva- ja virkistyspalveluiden vastuullista hyödyntämistä.

Toiminta on monipuolista

Koronapandemia toi mukanaan rajoituksia ja muutti työt etätöiksi monilla työpaikoilla. Rajoituksia on ryhdytty purkamaan tänä vuonna. Marjatta Haltun mukaan rajoitukset merkitsivät sitä, että Kestävän kehityksen keskuksen työtehtävissä täytyi muistaa erityisesti turvavälit.

”Se oli haasteellista. Aika vähän näitä töitä voi tehdä etänä”, hän muistelee koronapandemian vaikutuksia.

Kestävän kehityksen keskuksessa on monipuolista käytännönläheistä toimintaa, sillä siellä on 12 työpajaa. Ne ovat lounaskahvila, entisöintipaja, pienkonekorjaamo, pyöräpaja, ompelimo, viherpaja, rakennuspaja, kierrätystiimi, ekopaja, toimisto, puhtaustiimi ja mediapaja.

Jarmo Löija työskentelee Kestävän kehityksen keskuksen Pienkonekorjaamossa, missä korjataan erilaisia koneita.
Jarmo Löija työskentelee Kestävän kehityksen keskuksen Pienkonekorjaamossa, missä korjataan erilaisia koneita.

Pienkonekorjaamossa työskentelevä Jarmo Löija kertoo, että korjaamossa kunnostetaan erilaisia koneita. Kesän alkaminen on näkynyt siinä, että ruohonleikkureiden korjaaminen on lisääntynyt.

”On kiihtynyt homma, kun ihmiset ovat huomanneet, että ruoho on leikattava”, Löija kertoo.

Kestävän kehityksen keskus myy polttopuita ja toimittaa puut asiakkaille. Polttopuille riittää kysyntää aina syksyyn saakka. Keskus ostaa puita markkinoilta, minkä jälkeen ne pilkotaan ja kuivataan keskuksessa. Keskuksen toimintaan kuuluu myös kotona asuvien senioreiden auttaminen esimerkiksi ruohonleikkaamisessa ja lumenluonnissa.

Sarita Lindgren työskentelee Kestävän kehityksen keskuksen ompelimossa.
Sarita Lindgren työskentelee Kestävän kehityksen keskuksen ompelimossa.

Työ alkoi paperinkeräyksestä

Kestävän kehityksen keskuksessa työskentelevät ovat pääasiassa palkkatuetussa työssä tai kuntouttavassa työtoiminnassa, mutta vain pieni määrä on työkokeilussa. Marjatta Haltun mukaan tavoite on ehkäistä syrjäytymistä katkaisemalla työttömyys, jolloin ihmiset saavat myös työkavereita.

”Osa löytää uuden reitin avoimille työmarkkinoille. Osa keksii, mitä haluaa opiskella. Jonkun osalta havaitaan, että työkyky ei riitä työntekoon. Joillekin eläke on ratkaisu. Joillakin jatkuu työttömyys”, Halttu kertoo.

Kestävän kehityksen keskuksessa toimii kaikenikäisiä henkilöitä. Rahoittajat toivovat usein, että toimenpiteet kohdistuvat johonkin vaikeimmin työllistyvien ryhmään, jossa työttömyyttä on eniten. Hankkeita ovat rahoittaneet EU, Oulun kaupunki ja ELY-keskus. Keskuksella on nyt käynnissä kaksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa työllistämishanketta.

Kestävän kehityksen keskuksen taustalla on Yritetään yhdessä -yhdistys. Keskuksessa voi tavata yhdistyksen aktiivijäseniä, kuten yli 80-vuotiaan David Olsenin, joka osallistuu viljelytoimintaan.

”Olen asunut 31 vuotta Oulussa”, New Yorkista kotoisin oleva Olsen kertoo.

Kestävän kehityksen keskuksen nykyisellä paikalla oli vuonna 1985 saksalaisvalmisteinen parakki, missä edesmenneen Seppo Vaaraniemen johdolla aloitettiin paperinkeräys. Paperinkeräyksellä hankittiin varoja ensimmäisen rakennuksen rakentamiseen. Keskus on ollut nykyisessä muodossaan vuodesta 2014 lähtien, jolloin kolmas talo valmistui.

Eemeli Kemppainen ja hankepäällikkö Marjatta Halttu Kestävän kehityksen keskuksen viherpajan luona.
Eemeli Kemppainen ja hankepäällikkö Marjatta Halttu Kestävän kehityksen keskuksen viherpajan luona. Kuvat: Petri Isoniemi.

Lue myös

Lue lisää aiheesta