Siirry suoraan sisältöön

Kaupunkivedet kuntoon -hanke tähtää hyvinvoivaan Kuivasjärveen

23.10.2021

Kuivasjärvi on edelleen vain välttävässä kunnossa. 1980-luvulla alkanut, järven jokavuotinen talven yli jatkuva ilmastus on toimivaa, mutta se on vain järven tekohengitystä. Todellinen vedenlaadun kunnonkohennus on kuitenkin jo näköpiirissä, sillä järveen tulevan kuormituksen pysäyttävien, valuma-alueelle rakennettavien kosteikkojen ja muiden rakenteiden tekeminen on jo aloitettu.

Kuivasjärvi on hyvin matala ja rehevä järvi, johon tulee lisää rehevöittävää kuormitusta Ahvenojan ja Laholaisojan vesien mukana.

Pyykösjärveen Oulujoesta viimeisen kymmenen vuoden aikana johdettu vesi on puolestaan jo parantanut järven ekologista tilaa niin, että sen luokitus on noussut huonosta tyydyttävään. Hyvä taso saattaa olla saavutettavissa näillä keinoin jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kuivasojan valuma-alue käsittelyyn

Kuivasojan vesistöalue kuuluu niin sanottuihin Perämeren pieniin vesistöalueisiin. Sen valuma-alueen kokonaispinta-ala on 33 neliökilometriä. Valuma-alueella ovat muun muassa Talvikangas, Rusko, Lopakkaoja kaatopaikan pohjoispuolella, Etu-Laanila ja myös kuuluisan Järvikioskin tienoot Puolivälinkankaalla.

Kuivasjärvi on hyvin matala ja rehevä, ja sinne tulee rehevöittävää kuormitusta. Ahvenoja laskee järveen pohjoisesta ja Kaijonlahteen purkaa Laholaisoja, joka tuo tullessaan Ruskon suunnalta myös Lopakkaojan ja Ruskonojan järveä rehevöittävät vedet.

"Tämä on hyvin monimutkainen systeemi, ja kun halutaan parantaa Kuivasjärven tilaa, niin ilmastus on vähän kuin tekohengitystä", kertoo ympäristöasiantuntija Satu Pietola Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

"Meillä on käynnissä Kaupunkivedet kuntoon -hanke, jossa olemme suunnitelleet vesiensuojelurakenteita Kaijonlahden valuma-alueelle. Tavoitteena on, että kun olemme saaneet suunnitellut kosteikkorakenteet ja allastukset toteutettua, niin kuormitus jää jo sinne valuma-alueelle. Toimenpiteet tulevat kohdistumaan Pyykösjärven ja Kuivasjärven väliin, josta saadaan kiinni Ruskonojan ja Lopakkaojan vedet. Kun saamme kuormituksen kiinni siellä, se parantaa Kuivasjärven vedenlaatua todella paljon", Pietola selventää.

Pietola kertoo, että kun valuma-alueen rakenteet on saatu kuntoon, voidaan kunnostaa Kaijonlahti, joka on todella rehevä ja liettynyt. Sieltä tulee myös rehevöittävää vaikutusta muualle järveen.

Kuivasjärven ilmastin lautalla kyljellään. Kuva: Satu Pietola

Tehokasta tekohengitystä jatketaan

Kuivasjärvellä on talviaikaan käynnissä kaksi ilmastinta. Vuonna 2018 järvelle tuotiin uudet laitteet, jotka siis nyt aloittavat jo neljännen talvensa Kuivasjärvellä. Tuollainen ilmastin nostaa järven pohjasta vähähappista vettä ja ampuu sen veden pinnalle, jolloin suihkuava vesi hapettuu ja takaisin vajotessaan vie mukanaan lisää happea järven veteen.

"Tämä pikkuhiljaa parantaa järven tilannetta niin, että saamme säilytettyä myös pohjan tuntumassa pienen happipitoisuuden, jolloin järveen ei synny niin sanottua sisäistä kuormitusta. Jos nimittäin järven pohja menee aivan hapettomaan tilaan, niin sieltä alkavat vapautua kaikki sinne kertyneet ravinteet ja metallit, jotka sitten ovat tietysti taas lisäkuormitusta järven vedessä", Pietola kertoo.

Tulokset tulevat hitaasti

Pyykösjärveen on johdettu Oulujoesta lisävettä pitkään, ja kun vaikutuksia oli kymmenisen vuotta seurattu, voitiin sanoa, että toimenpide on ollut toimiva. Samantapaisella aikajänteellä on lupa odottaa tuloksia myös Kaijonlahden valuma-alueen toimenpiteiltä.

"Kaijonlahden valuma-alueen toimenpiteet on joka tapauksessa jo aloitettu. Ruskonseläntien varressa on laajennettu olemassaolevaa allasta. Siinä saadaan napattua Ruskonojan vedet hallintaan. Lopakkaojan ja Laholaisojan varteen on suunniteltu kosteikkoalueet, jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta ja ovat veden laadulle hyväksi", kertoo Pietola.

Kosteikkoja joudutaan jatkossa myös välillä huoltamaan, sillä varsinkin ojitetuilta suomailta tulevat vedet tuovat runsaasti pientä humusta, joka tukkii kosteikkoa tehokkaasti.

Ilmastin toiminnassa Kuivasjärvellä joulukuussa 2018. Ilmastimen ympärillä on aina laaja heikon jään alue. Kuva: Ahti Sipola

Kuivasjärvellä erikoiset jääolot

Pietola kertoo, että Kuivasjärvellä jäät ja tuuli keväisin usein jyräävät ilmastimet melko lailla. Laitetoimittajankin mukaan millään muulla järvellä ei ole samanlaisia ongelmia jäiden kanssa kuin Oulun Kuivasjärvellä.

"Siellä pääsee juuri sopivasti tuuli liikuttamaan jäälauttoja, jolloin se jäämassa jyrää meidän ilmastimet, ja kääntää ne ympäri ankkuroinneista huolimatta. Viime keväänä toinen ei kääntynytkään takaisin pystyasentoon, joten sen moottori pääsi kastumaan. Haimme ilmastimet huoltoon sieltä ja onneksi vaihtoon meni vain varaosia, eikä remontti tullut kalliiksi", Pietola kertoo.

kolme ihmistä vie ilmastinta Oulun Kuivasjärvelle
Ilmastimen asentajat lähdössä järvelle: Ahti Sipola (vas.), Osmo Ijäs Oulun Infrasta ja laitetoimittajan edustaja Tomi Martikainen Waterix Oy:stä. Kuva: Satu Pietola

Lue myös