Siirry suoraan sisältöön

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala: Uusi kaupunkistrategia tähtää kasvuun ja myönteiseen muutokseen

1.2.2022

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi 31. tammikuuta kaupunkistrategian Oulu 2030 nimeltä “Kulttuuri-ilmastonmuutos NYT!”. Strategian suunnitteluun on osallistunut laaja joukko ihmisiä ja eri tahoja. Uusi strategia on edellistä laajempi asiakirja sisältäen esimerkiksi kaupungin strategiset toimenpiteet ja mittarit hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Kaupunkistrategia ei ole tyhjää sanahelinää, vaan konkreettisia toimenpiteitä ja kunnianhimoisesti asetettuja tavoitteita, joiden saavuttamiseksi kaupunki ja hallintokunnat tekevät tulevat vuodet päämäärätietoisesti töitä. Toimenpiteiden vaikuttavuudelle on asetettu seurattavat mittarit, joiden painotuksia on viimeistelty huolellisesti myös kaupunginhallituksessa.  

Strategiatyö alkoi elokuussa 2021 ja sitä on valmisteltu kahdessa valtuuston strategiaseminaarissa, eri valtuustoryhmissä sekä kaupungin johtoryhmässä. Lisäksi strategiatyössä on kuultu myös elinkeinoelämän sidosryhmiä, kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostoja, Oulun nuorten edustajisto Onea sekä lähidemokratia- ja tasa-arvotoimikuntia.  

“Meidän edellisen valtuustokauden strategia, Valovoimainen Oulu 2026, oli hyvä pohja lähteä päivittämään uutta strategiaa. Kulttuuri-ilmastonmuutos NYT! -strategia tähtää vuoteen 2030 ja on edeltäjäänsä laajempi kokonaisuus. Strategian päivitys on syntynyt sujuvasti, sillä olemme voineet hyödyntää kaupungin eri toimialojen valmiiksi tekemää työtä, kuten kaupungin brändityötä, Sivistysohjelmaa tai Kiertotalouden tiekarttaa”, kiittelee Kari-Pekka Kronqvist, Oulun kaupungin strategiajohtaja. 

Syksyn ja loppuvuoden aikana valmisteltu strategialuonnos eteni kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 31. tammikuuta 2022. Kokonaisuuden merkityksestä kertonee se, että strategian toimenpiteitä ja tulosten mittareita käsiteltiin kaupunginhallituksessa useammassa kokouksessa. Lopullinen strategiaehdotus, joka annettiin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi, syntyi yli 30 muutosesityksestä äänestämällä.  

Vaikuttavia tuloksia

Kaupunginstrategiaan haetaan vaikuttavuutta konkreettisilla toimenpiteillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan erilaisilla indikaattoreilla, kuten esimerkiksi väestön kehityksellä, investointien määrällä, työllisyyden kehittymisellä tai asukaskohtaisen kasvihuonekaasupäästöjen määrällä. Edelliseen strategian tavoitteita on saavutettu ja paikoin ylitettykin, mutta kaupungin kestohaasteet tuntuvat myös pysyvän tapetilla. 

“Olen erittäin iloinen, että Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Voitto yllätti monet Oulussa ja Suomessa. Kulttuuripääkaupunki on ollut kaupungin tavoitteena jo pitkään, sillä Oulu haki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi jo vuonna 2011. Silloin Turku vei voiton”, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala

Valovoimainen Oulu 2026 – strategiaan kirjattuja tavoitteita on saavutettu muitakin: kaupungin väestö on kasvanut kuntien välisen nettomuuton, maahanmuuton ja syntyvyyden positiivisen kehityksen myötä, yritysten ja työpaikkojen määrä on kasvanut, samoin korkeakouluihin hakevien määrä. Oulussa tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat vertailussa muihin kaupunkeihin aivan omaa luokkaansa. Silti tehtävää on vielä jäljellä, sillä osa aiemmin asetetuista tavoitteista on kirjattuna myös Oulu 2030 -strategiaan.  

“Isot logistiikkahankkeet ovat mukana strategiassa, kuten kaksoisraide tai sataman syväväylän toinen vaihe. Niiden investointien toteutuminen kuuluu valtiolle ja Väylävirastolle, eivät yksin Oulun kaupungille. Voimme kuitenkin omalla aktiivisella toiminnalla ja edunvalvonnalla vaikuttaa, että hankkeet etenisivät. Esimerkiksi työn alla oleva Asemakeskus on yksi logistiikan kärkihakkeistamme ja kaupunki painaa kovasti päälle, että neuvottelut tuottavat tuloksen ja pääsemme kaavoittamaan ja rakentamaan aluetta”, Laajala toteaa.  

Oulu 2030 strategiassa huomioidaan isot logistiikkahankkeet, joilla turvataan raide- ja satamaliikenteen kehittyminen. Kuva: Oulun satama Oy

Riskit huomioidaan

Vaativia tavoitteita ei siis kaihdeta Oulun strategiatyössä, sillä ne kannustavat tekemään töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Joskus tavoitteet voidaan saavuttaa ehkä hieman yllättäen, kuten Oulun valinta kulttuuripääkaupungiksi osoitti. Strategian toimeenpanossa tulee varautua myös yllättäviin käänteisiin ja riskeihin. 

“Koronaepidemia on tietysti ollut suuri yllätys ja ikävä asia. Valmissuunnitelmissa epidemiat on aina mainittu niin kansallisesti kuin paikallisestikin, mutta kukaan ei osannut ennustaa koronan toteutumista. Koronan vaikutukset ovat erittäin merkittävät ja varmasti näemme epidemian vaikutuksia vielä pitkään”, Laajala harmittelee. 

Mukana myös pehmeitä arvoja 

Kuten Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkihankkeen hakukirjassa nostetaan esille, kulttuuri-ilmastonmuutoksella ja varsinaisella ilmastonmuutoksella on paljon yhteistä. Ilmastonmuutos merkitsee, että meidän on muutettava elämäntapojamme. Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee, että meidän on muutettava tapojamme olla vuorovaikutuksessa keskenämme.  

Kulttuuri-ilmastonmuutosta haetaan myös kaupungin strategiatyössä, joten ei olekaan ihme, että strategiaan on otettu mukaan myös pehmeämpiä arvoja. Millä toimenpiteillä ylläpidetään ja kehitetään oululaista sivistystä, entä miten edistetään oululaisten hyvinvointia, kun kunnan tehtävä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjänä muuttuu vuonna 2023?  

Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mielestä on tärkeää, että strategiassa huomioidaan kaupungin omat lähtökohdat ja toimintaympäristö.  

“Ilmastomuutoksen hillitseminen ja hiilineutraalisuus ovat tärkeitä tavoitteita Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kaupungit ovat merkittävässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Oulu kaupunki on toimeenpannut edellisellä valtuustokaudella hyväksytyn kaupungin ympäristöohjelman toimenpiteitä ja kiertotalouden tiekarttaa. Tuon ohjelman hiilineutraalisuustavoite oli 2040. Toimeenpanon myötä olemme todenneet, että hiilineutraalisuustavoitetta voidaan aikaistaa. Yritykset, kaupunkilaiset ja kaupunkikonsernissa olevat toimijat, kuten Oulun Energia ja Oulun satama, tekevät myös toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi”, Laajala kiittelee. 

“Kuntien strategiat tahtovat olla samankaltaisia kuntien tehtävät huomioiden. Oulu 2030 on oululainen strategia: olemme huomioineet muun muassa kulttuuripääkaupunkihankkeen ja vuonna 2023 aloittavan uuden hyvinvointialueen, joka tuo muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja veto- ja pitovoima on huomioitu strategiassa, samoin kuin se, että Oulu on Unicefin Lapsiystävällinen kunta. Sivistys- ja kulttuuritoimi toimeenpanee teemaa ”Sivistys rakentaa Oulua”. Näiden kokonaisuuksien myötä strategiaan on haettu myös pehmeämpiä mittareita”, Laajala toteaa.  

Uusinta-arvio viimeistään 2030

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessa Oulu 2030 strategian ”Kulttuuri-ilmaston muutos NYT!” eli miten kaupunkia kehitetään tulevina vuosina ja millaisia tuloksia toivotaan saavutettavan. Asiakirja ohjaa hallintokuntia työssään, mutta antaa myös luottamushenkilöille välineen seurata strategian toteutumista.  

Strategian toteutumista tarkastellaan vuosittain talousarvion yhteydessä ja laajempi väliarviointi toteutetaan valtuustokauden puolivälin jälkeen. 

Kaupunginjohtajalle näkymä Ouluun vuonna 2030 on selkeä. 

“Vuonna 2030 Oulu on pohjoinen kestävästi kasvava 230 000 asukkaan kansainvälinen keskus. Tässä on jo monta tärkeää tavoitetta saavutettavaksi. Työvoiman saatavuuden turvaaminen on tärkeä ei vain Oululle vaan koko Suomelle”, Laajala pohtii. 

 

  

 

 

 

 

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala iloitsee, että moni tavoite saavutettiin edellisestä strategiasta, muun muassa Oulun valinta kulttuuripääkaupungiksi. Oulun uusi kaupunkistrategia Oulu 2030 tavoittelee Kulttuuri-ilmastonmuutosta. Kuva: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta