Kappale kauneinta Oulua

Hartaanselän alueella maisemallisesti arvokkainta ovat näkymät Oulujoen suistoon, vesipeilit ja alueen monimuotoinen luonto. Havainnekuva: Muuan Oy.

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Annu Maarit Höttönen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Vuoden 2025 asuntomessut saadaan jälleen Ouluun – tällä kertaa Hartaanselänrantaan. Toppilansaaren asuntomessut järjestettiin vuonna 2005 ja Niittyaron asuntomessut jo 45 vuotta sitten vuonna 1975.

Hartaanselänrannan alueen suunnittelusta on järjestetty ideakilpailu, johon kutsuttiin 30 arkkitehtitoimistoa. Kilpailun tavoitteena on ollut luoda Hartaanselänrannasta kaupunkiympäristö, joka tarjoaa virikkeitä ja hyvää elämänlaatua sekä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.

30 ehdotuksen joukosta jatkoon pääsi neljä, joiden voittajaksi valittiin ehdotus ”Hoijakka”. Voittajaehdotuksen todettiin onnistuneen parhaiten kilpailuohjelman tavoitteiden noudattamisessa sekä jatkosuunnitteluun sopivan materiaalin tuottamisessa.

”Hoijakka oli todella perusteellisesti ja vakuuttavasti tehty – voi melkein sanoa, että he olivat päättäneet voittaa kisan. Ehdotuksen parasta antia olivat ehdottomasti rakentamisen sijoittelu ja rakentamisen määrä Hartaanselänrannan puolella”, kiittelee Oulun kaupungin asemakaava-arkkitehti Ritva Kuusisto.

Kunniamaininnan sai ehdotus ”Pietarin kalansaalis”, jota kiiteltiin erityisesti Hartaanselän länsipuolen eli Hietasaaren puolen suunnitelmastaan. Suunnitelmassa korkeimmat rakennukset oli sijoitettu heti Hietasaaren sillan jälkeen ja rakennukset mataloituivat etelään päin. Kilpailualueen eteläosa oli jätetty virkistysalueeksi.

”Tuomaristo suosittelee, että voittajatoimisto osallistuu alueen suunnittelun jatkotyöhön. Siihen voidaan poimia parhaat ja käyttökelpoisimmat ideat niin voittajatyöstä, kunniamaininnan saaneesta työstä kuin kahdesta muustakin ehdotuksesta.”

Alue suunniteltu 2500 asukkaalle

Myös kaupunkilaiset kiittelivät Hoijakan arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä. Ehdotusta kehuttiin ennakkoluulottomuudesta sekä arjen sujuvuudesta. Myös alueen virkistyskäyttö sai mainintoja.

Ensimmäiset tontit tulevat jakoon vuonna 2022

Voittajaehdotuksessa Hartaanselänrannan kaupunginosan muodostavat neljä luonteeltaan erilaista aluetta, jotka kytkeytyvät Varikon vanhoihin tiilirakennuksiin.

”Rannassa on suunnitelman mukaan matalampi vyöhyke townhouseja eli kaupunkipientaloja, joiden taakse nousisi 3–6-kerroksisia taloja. Rakennusmateriaaleina on yhdistetty tiiltä ja puuta”, kertoo Kuusisto.

Varikon vanha punatiilinen korjaamorakennus on alueen sydän, joka kokoaa kaupunkilaisia ympäri Oulua esimerkiksi kulttuuritapahtumien merkeissä. Myös alueella sijaitsevat Villa Lipporanta ja Talo Store oli säästetty suunnitelmassa. Tukkisaaresta oli ideoitu kaupunkilaisten yhteinen alue.

”Varikon maamerkkinä toimii torni, johon on suunniteltu sekä opiskelija-asuntoja että hotelli. Toiveena on, että alueesta tulee miellyttävä kaupunkiympäristö, jossa viihtyvät muutkin kuin alueen asukkaat”, summaa Kuusisto.

Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet

Nyt työn alla on alueen vuorovaikutussuunnitelma, josta selviävät aikataulu ja kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet. Suunnitelma julkistetaan kevättalvella 2020 Ouka-verkkosivuilla. 

Kahden seuraavan vuoden aikana tehdään alueen yleissuunnitelma ja asemakaava sekä ryhdytään miettimään tontinluovutuksen ehtoja. Infran rakentaminen alkaa vuonna 2022. Ensimmäiset tontit tulevat jakoon vuonna 2022, joten kerrostalorakentaminen päästään aloittamaan vuonna 2023 ja omakotitalorakentaminen viimeistään vuonna 2024.

”Odotan, että Hartaanselänrannasta tulisi alue, jossa on mukava olla, asua ja elää tervettä ja hyvää elämää. Sehän on alueena Oulun paras paikka”, toteaa Kuusisto hymyillen.

Minun kulttuuriympäristöni Oulussa

”Ilman kulttuuriympäristöä kaupunki on tylsä ja arvoton.”

Minun kulttuuriympäristöni Oulussa -kysely toteutettiin osana Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan osallistavaa vuorovaikutusta.

”Kyselyn tarkoituksena oli havahduttaa ihmisiä meneillään olevasta teemayleiskaavasta ja selvittää, mitä kulttuuriympäristö tarkoittaa heille arjessa”, kertoo Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Pia Krogius.

Kyselyyn vastasi yhteensä 366 eri-ikäistä henkilöä. Vastauksissa painottuivat Krogiuksen mukaan seuraavat asiat:

  • Kulttuuriympäristö koetaan voimavaraksi, ilon tuojaksi ja alueen vetovoimaa kasvattavaksi.
  • Ihmiset ovat kiinnostuneita ja ylpeitä omasta kulttuuriympäristöstään ja tiedonjano niihin liittyvistä tarinoista on suuri.