Siirry suoraan sisältöön

Kansainväliset maantieteilijät kokoontuivat Ouluun

5.11.2021

Oulussa päättyivät tänään kaksipäiväiset maantieteen päivät, joille osallistui yli 300 alan suomalaista ja kansainvälistä asiantuntijaa. Kokoontumisen teemat liikkuivat ilmastomatkailussa, vesikasveissa, Perämeren tilan parantamisessa, ihmisten fyysisen liikkuvuuden lisäämisessä kaupungeissa, kiertotaloudessa, ikiroudan muutoksissa ja pohjoisen kasvillisuudessa.

Maantieteen päivien teemana oli Ratkaisuja etsimässä. Sen mukaisesti käsiteltiin kestävyyden ja muutoksen tutkimusta sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointia. 

Lujala huomauttaa, että kestävyys on käsitteenä haastava.

”Sitä käytetään joka paikassa, eri tahot eri tavoilla. Iso kysymys myös tutkimusrahoituksen näkökulmasta on pitääkö kaiken tutkimuksen pyrkiä paneutumaan kestävyyden kysymyksiin," sanoo Oulun yliopiston maantieteen professori Päivi Lujala.

Hän lisää, että kestävyys merkitsee ylisukupolvista ajattelua.

”Mitä ikinä teemmekin, se ei saa poistaa mahdollisuuksia tulevilta sukupolvilta. Samalla on kuitenkin taattava taloudellinen hyvinvointi kehittyvissä maissa.”

Lujala viimeistelee Bangladeshiin liittyvää ilmastonmuutostutkimustaan. Se tekee näkyväksi miten ihmisten on pakko muuttaa pois asuinalueeltaan ja sopeutua muualle ilmastonmuutoksen vuoksi.

Etäyhteydet kokosivat osallistujia

Maantieteen päivillä 4.-5.11. kuultiin 120 esitystä sekä pidettiin kuusi työpajaa. 

Viime vuonna maantieteilijät eivät teemapäivillään koronan takia kohdanneet. Tänä vuonna tapahtuma välitettiin Zoom-etäyhteydellä. Pääpuhujat apulaisprofessori Hilde Refstie Norjan teknis-luonnotieteellisestä yliopistosta ja professori Ari Lehtinen Itä-Suomen yliopistosta saapuivat paikan päälle Oulun yliopistolle. Pääpuhujiin lukeutui myös Helsingin yliopistosta geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen.

Refstie on pohtinut kestävyyttä norjalaisissa kaupungeissa ja slummeissa Malawissa ja Ugandassa. Cambridgen yliopiston professori Richard Powell pureutui kestävyyteen arktisilla alueilla.

”Pääosin osallistujakunta koostui suomalaisista ja etäyhteyksien vuoksi tällä kertaa saatiinkin enemmän mukaan tutkijoita muista Suomen yliopistoista kuin aiemmin”, kertoo Lujala.

Maantieteeseen aiempaa enemmän opiskelijoita

Maantieteen päivät järjestetään joka vuosi vuorottain Oulussa, Vaasassa, Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Joensuussa eli niillä yliopistopaikkakunnilla, joissa opetetaan maantiedettä ja aluetiedettä. 

Professori Lujala korostaa, että tapahtumalla on merkittävä sosiaalinen ja verkoston rakentamisen rooli. 

”Opiskelijoille sattuu opintojensa aikana viidessä vuodessa yksi konferensseista, joten heille se on hieno mahdollisuus nähdä miten tieteellistä tutkimusta tehdään ja esitellään ja mihin kaikkiin osa-alueisiin maantiede voi pureutua. Opiskelijathan eivät välttämättä tiedä mitä tutkimusta maantieteen alalla on nyt menossa”, Lujala huomauttaa. 

Tänä vuonna Oulun yliopiston maantieteen oppiaineeseen otettiin sisään 48 opiskelijaa. Määrä nousi hieman viime vuodesta. 
 

Väitöskirjatutkijoita tunturissa keräämässä aineistoa.
Maantieteilijänä on tällaistakin: väitöskirjatutkijat Henriikka Salminen, Henna Snåre ja Petteri Kiilunen Saariselän Kurupäällä keräävät aineistoa luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen. Kuva: Maija Toivanen

Lue myös

Lue lisää aiheesta