Siirry suoraan sisältöön

Kaikkea työtä voidaan parantaa, tietää Kontinkankaan pilottiin osallistuva Airi Tolonen

28.4.2022

Kontinkankaalla testataan parhaillaan uudenlaista konsultaatiovastaanottoa. Pilottiin osallistuu myös Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Airi Tolonen. Kokemuksesta Tolonen tietää, että yleensä työn muutoksessa ei selvitä ilman kehittämistä.

Kontinkankaan uudessa mallissa kolme saman tiimin sairaanhoitajaa vastaa puhelimeen ja lääkäri on paikalla ottamassa kantaa.  

”Potilas ei päädy jonoon eikä asia lääkärin toimistoajalle vaan lääkäri antaa saman tien vastaukset niissä lääketieteellisissä asioissa, jotka eivät vaadi potilaan tutkimista. Lääkäri myös arvioi, meneekö asiakas akuuttivastaanotolle vai varataanko aika kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanotolle. Lisäksi lääkäriltä vapautuu aikaa kiireettömään vastaanottotyöhön”, kertoo kehittämispäällikkö Airi Tolonen

Pilotti liittyy hoitotakuuseen

Tätä uudentyyppistä vastaanottoa voidaan kuvailla niin sanottuna konsultaatiovastaanottona. 

”Ne, jotka olisivat tulleet lääkärin vastaanotolle, tulevat nyt ensin sairaanhoitajan luo. Ajassa tämä tarkoittaa että jos ennen lääkäriltä meni 45 minuuttia, menee siihen tässä mallissa parhaimmillaan kolme minuuttia”, huomauttaa Tolonen. 

Lääkäri tulee tapaamaan ja tutkimaan potilaan sairaanhoitajan vastaanottohuoneeseen tarpeen mukaan.  

”Jos lääkäri tekisi töitä yksin ilman sairaanhoitajia, hän voisi iltapäivällä ottaa vastaan neljä asiakasta. Nyt kolmen sairaanhoitajan kanssa asiakkaita voidaan ottaa vastaan jopa 12.”

Muutosta ei voi hallita enää yksi ihminen.

Vastaanottomalli korvaa kuitenkin vain pienen osan muusta toiminnasta. Pilotissa tutkitaan, ketkä potilaat hyötyvät juuri tällaisesta vastaanottomallista. Lääkärille menevät suoraan ne asiakkaat, joilla on useita sairauksia. 

Pilotti kestää ensi syksyyn ja se liittyy kansalliseen hoitotakuuohjelmaan. Sen mukaan asiakkaan on päästävä seitsemässä päivässä hoitoon.

Ei voimavarapuhetta vaan työn muutosta

Tolonen on terveystieteiden maisteri ja suorittanut kehittävän työtutkimuksen ja toiminnan teorian opinnot Helsingin yliopistossa. Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä hän aloitti vuoden alussa. 

Tolonen on toiminut yli 20 vuotta kehittämiskonsulttina Vervessä ja osallistunut muun muassa työhyvinvoinnin perustutkimukseen. 

Hän sanoo, että työelämässä toiminnan sykli on nykyisin noin viisi vuotta. Ennen meni parikymmentä vuotta ennen luontaista uudistumisen pakkoa. 

”Muutoksen hetkellä henkilöstö pitää osallistaa kehittämiseen, jos halutaan onnistua”, Tolonen muistuttaa. ”Muutosta ei voi hallita enää yksi ihminen. Jos henkilöstö ei ole mukana eikä näe muutoksen suuntaa, työntekijöille tulee tunne, että me ei tiedetä eikä hallita mitään.”

Tolosen mukaan työhyvinvointi liittyy kiinteästi työn kehittämiseen. Näkyvät häiriöt, kriisit, ovat kehittämistyön polttoainetta.

”Usein kun puhutaan työhyvinvoinnista, puhutaan voimavarapuhetta, mitataan yksilön kuntoa ja jaksamista. Sillä kuitenkin ohitetaan se tärkein eli työn muutos.”

Airi Tolonen on kehittänyt työtä niin sosiaali- ja terveyspuolella kuin metallialan yrityksissä ja satamassa. 

Kun aiemmat hyvät toimintamallit eivät enää riitä muuttuneessa tilanteessa, häiriöt ovat normaaleja merkkejä muutostarpeesta. Häiriökuormitus voi johtaa väsymiseen ja esimerkiksi siihen, että itse kunkin pinna alkaa kiristyä työpaikalla.  

”Hyvin helposti aletaan tulkita häiriöitä työilmapiiriongelmaksi. Kysymys on usein puhtaasti työtoiminnasta, tavasta tehdä työtä, jos siinä ilmenee paljon häiriökuormitusta.” 

Mihin työn kehittämisen ammattilaisia sitten tarvitaan?

”Tuomaan työpaikoille työkaluja, joilla voidaan tulkita häiriöitä työssä ja tutkia mistä oikeasti on kysymys”, vastaa Tolonen. Hän on huomannut, että analyyttinen tutkailu ja häiriökuormituksen perussyyn selvittäminen huojentaa ihmisiä. 

”Jos menen työyhteisöön, käytän sellaisia työkaluja mitä työyhteisö voi käyttää jatkossakin. Yksi niistä on Yrjö Engeströmin analyysityökalu: tarkastellaan miten työn kohde on muuttunut. Sellainen tilanne voi olla esimerkiksi asiakasmäärän muutos mikä taas vaikuttaa työnjakoon. Jos myös asiakaskohde muuttuu toisenlaiseksi, tarvitaan todennäköisesti uudenlaista palvelua. Kun toiminnan kohteessa on muutoksia, työn tekemisen tapojakin pitää muuttaa.”

Tolonen on mennyt sosiaali- ja terveysalan lisäksi työn kehittäjäksi moninaisille aloille kuten valtion virastoihin, metallialan yrityksiin ja satamiin.  

”Satamaoperointi oli mielenkiintoista. Ahtaajat oppivat nopeasti näkemään kehittämisen tarpeet ja suunnittelivat merkittäviä parannuksia. Ihmiset ovat yleensäkin fiksuja, reflektoivat nopeasti ja tiedostavat.” 

Tolonen uskookin, että mitä tahansa toimintaa voidaan järjestää ja laittaa kuntoon. Myös kehittämispäivät saavat häneltä synninpäästön.

”Eivät ne ole pelkkiä liikuntatunteja ja jumppaa, kun puhutaan työn sujumisen ja työhyvinvoinnin yhteydestä. Monesti niissä huomataan, että hei, tämä olikin hyödyllistä ja me tarvitaan tätä lisää”, tietää Tolonen. 

Kun toiminnan kohteessa on muutoksia, työn tekemisen tapojakin pitää muuttaa.

 

Vaaleahiuksinen nainen silmälaseissa ja beigessä takissa katsoo kameraan.
Airi Tolonen on omin silmin nähnyt miten työntekijät ovat kehittämispäivillä innostuneet ja todenneet: Hei, me tarvitaan tätä lisää! Kuvat: Sanna Krook

Lue myös

Lue lisää aiheesta