Siirry suoraan sisältöön

Jatkosodan syttymisestä 80 vuotta – Oulussakin oli kolmen armeijan sotilaita

23.6.2021

Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Suomi ei käynyt sotaa yksin vuonna 1941, koska Suomi ja Saksa olivat aseveljiä jatkosodassa. Saksalaisia sotilaita oli siitä syystä Oulussa jatkosodan aikana. Suomi joutui hyväksymään raskaat rauhanehdot jatkosodan päättyessä vuonna 1944, mutta Suomi vältti antautumisen.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyi jatkosota 25. kesäkuuta 1941, 80 vuotta sitten. Presidentti Risto Rytin ja ylipäällikkö, sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin johtama Suomi ryhtyi käymään sotaa Adolf Hitlerin johtaman Saksan aseveljenä, koska Saksa oli aloittanut sodan Josif Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa vastaan kolme päivää aikaisemmin.

Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo tervehtii oululaisia sotilaita rintamalla jatkosodan aikana vuonna 1942. Kuva: SA-kuva.

Suomi lähentyi Saksaa talvella 1939–40 käydyn Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan jälkeen. Talvisodan päättänyt sanelurauha katkeroitti suomalaiset, koska Suomi oli menettänyt Hankoniemen, Suomenlahden saaret, osan Viipurin läänistä, osan Sallasta ja osan Petsamosta.

Saksa oli miehittänyt Norjan vuonna 1940, jolloin Suomi oli jäänyt Saksan ja Neuvostoliiton väliin. Suomen sodanjohdon tavoitteena oli jatkosodan alussa valloittaa talvisodassa menetetyt alueet ja myös Neuvostoliiton Itä-Karjala.

Oulussa oli kolmen armeijan sotilaita

Suomessa aloitettiin liikekannallepano jo 17. kesäkuuta 1941. Jatkosodan syttyminen näkyi pian Oulussa, joka 27 000 asukkaan kaupunkina oli pienempi kuin nykyisin. Oulussa aloitti toimintansa Suomen armeijan jalkaväen koulutuskeskus ja suomalainen sotasairaala.

Oulussa oli myös ulkomaalaisia sotilaita jatkosodan aikana. Saksalaisia sotilaita siirtyi Oulun kautta Lappiin, missä saksalaisilla oli rintamavastuu. Saksalaiset sotilaat perustivat myös pysyviä tukikohtia Ouluun, jolloin Oulussa oli enintään 4 000 saksalaista. Toinen ulkomaalaisten sotilaiden ryhmä oli neuvostoliittolaiset sotavangit, joita tuotiin Ouluun perustettuun sotavankileiriin.

Saksalaisia sotilaita marssimassa Oulun silloilla jatkosodan aikana. Kuva: SA-kuva.

Monet oululaiset sotilaat palvelivat Pohjois-Suomessa kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon komentamassa kolmannessa armeijakunnassa, joka alistettiin saksalaisille. Sotamarsalkka Mannerheimin johtama Suomen armeija ja Pohjois-Suomessa olleet saksalais-suomalaiset joukot pysäyttivät etenemisensä vuoden 1941 loppuun mennessä. Jatkosodassa alkoi asemasotavaihe, koska syksy vaihtui talveksi.

Oulussa asuva sotaveteraani Matti Aitto-oja osallistui jatkosodan hyökkäysvaiheeseen Sallassa vuonna 1941. Hän on muistellut 100 tarinaa sodasta -haastattelusarjassa, että moni pelkäsi heinäkuussa 1941. Aitto-ojan mukaan eräs suomalainen upseeri pelkäsi niin paljon, että tämä ei pystynyt johtamaan.

Sotalapset lähetettiin turvaan ilmapommituksilta

Asemasota jatkui Suomen rintamalla, mutta toisessa maailmansodassa tapahtui käänne. Saksa ja sen liittolaiset kärsivät raskaita tappioita vuoden 1943 alussa. Suomi ei vielä pystynyt irtaantumaan sodasta, koska se oli riippuvainen Saksasta.

Neuvostoliitto yritti painostaa Suomea ilmapommituksilla erillisrauhaan vuoden 1944 alussa. Helsinki ei ollut ainoa pommitettu kaupunki, sillä ilmapommitukset ulottuivat myös Ouluun. Oulussa oli ilmahälytyksiä jo jatkosodan alussa, mutta Oulu joutui suurten ilmapommitusten kohteeksi vuonna 1944.

Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat Oulua helmikuun 21. päivän illasta 1944 alkaen. Pommitus aiheutti tulipaloja, joiden sammuttamiseen Oulun palokunta tarvitsi apua lähiseudun palokunnilta. Seuraava ilmapommitus tapahtui viisi päivää myöhemmin. Oulu oli ilmapommituksen kohteena vielä helmikuun lopussa 1944. Neljä oululaista kuoli ilmapommituksissa vuonna 1944.

Suomesta oli lähetetty lapsia sotalapsiksi Ruotsiin jo talvisodan aikana, koska Suomen kaupungit olivat ilmapommitusten kohteina. Ilmapommitukset olivat syynä myös siihen, että Oulusta lähetettiin lapsia Ruotsiin vuonna 1944. Yli 4 000 lasta lähetettiin sotalapsiksi Oulun läänistä toisen maailmansodan aikana.

Oulun Torikatu ilmapommituksen jälkeen helmikuussa 1944. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo. Uuno Laukan kokoelma.

Suomi ei antautunut

Neuvostoliittolaiset aloittivat suurhyökkäyksen suomalaisia vastaan Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944, minkä jälkeen suomalaiset vetäytyivät jatkosodan alussa valloitetuilta alueilta. Neuvostoliitto vaati Suomelta antautumista, mutta Suomen valtionjohto ei suostunut siihen.

Neuvostoliiton asenne Suomea kohtaan muuttui sen jälkeen, kun suomalaiset saavuttivat torjuntavoittoja. Ylipäällikkö Mannerheim valittiin presidentiksi elokuussa 1944, minkä jälkeen Suomi sai uudet aselepoehdot. Suomen täytyi katkaista suhteet Saksaan ja vaatia saksalaisia sotilaita lähtemään maasta. Suomen valtionjohto suostui uusiin ehtoihin.

Sotatoimet päättyivät 4. syyskuuta 1944, minkä jälkeen Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhansopimuksen Moskovassa 19. syyskuuta 1944. Rauhanehdot olivat raskaat. Sopimus pohjautui talvisodan rauhansopimukseen, mikä lisäksi Suomi menetti Petsamon, Neuvostoliitto sai vuokrata Porkkalan ja Suomi joutui maksamaan sotakorvaukset.

Saksalaiset sotilaat lähtivät Oulusta pian syyskuussa 1944, mutta suomalaisten ja saksalaisten välillä syttyi Lapin sota lokakuussa 1944. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Lapista huhtikuussa 1945.

Näistä hetkistä on yli 80 vuotta. Suomen ylipäällikön, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäpäiväjuhla Oulussa 4. kesäkuuta 1943. Kuva: SA - Suomen armeijan kuva.

Lue myös

Lue lisää aiheesta