Siirry suoraan sisältöön

Jätevedestä voidaan selvittää vaikka epidemioiden kulkua

4.5.2021

Oululaisten jätevedet virtaavat suurimmaksi osaksi Taskilan jätevedenpuhdistamoon. Monivaiheisen puhdistusprosessin jälkeen puhdas vesi johdetaan mereen. Puhdistamolta lähtee myös näytteitä tutkimuksiin, kuten koronan näkymiseen jätevedessä.

Jäteveteen liittyvä lainsäädäntö vaatii monenlaisia analyyseja, ja vedestä saa lakisääteisten arvojen lisäksi selville paljon muutakin.

”On sanottu, että jätevesi on alitutkittu kohde. Siinähän näkyy kaikki, mikä ihmisestä on tullut läpi”, laboratorioinsinööri Anu Väänänen Oulun Vedeltä huomauttaa.

Laboratorioinsinööri Anu Väänäsen mukaan jäteveden tutkimusta voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

Jätevettä tutkitaan Oulussa päivittäin. Jäteveden puhdistamon lupaehdoissa määritellään tehtävät analyysit: vedestä tarkastellaan ravinteiden määrää, happea kuluttavia biologisia ja kemiallisia ainesosia sekä vedessä olevaa kiinteää ainesta. Näiden lisäksi Oulusta lähtee vesinäytteitä erilaisiin tutkimuksiin, kuten koronan näkymiseen jätevedessä.

”Jätevedestä otetaan näytteitä eri kohdista puhdistusprosessia. Näytteitä tulee puhdistamolle tulevasta vedestä, puhdistusprosessin eri vaiheista ja lopulta puhtaasta vedestä. Oulun Veden käyttötarkkailun lisäksi näytteitä lähtee akkreditoituun laboratorioon, jossa tehdään viranomaisvalvontaa veden laadusta”, Väänänen kertoo.

Jokainen vastaa jäteveden laadusta

”Kaikki, mitä viemäriin laitetaan, tulee lopulta puhdistamolle. Jokainen vedenkäyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa muodostuvien jätevesien laatuun ja määrään. Jätevesiviemäriin laitetaan paljon myös sinne kuulumatonta tavaraa, koska hävittäminen viemärin kautta on helppoa. Viemäriin kuulumattomat aineet tulisi hävittää asianmukaisella tavalla,” käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen Oulun Vedeltä kertoo.

Taskilan jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan suurin osa oululaisten jätevesistä sekä Muhoksen, Utajärven ja Iin jätevedet. Kuva: Oulun Vesi

”Laitokselta otettavat vesinäytteet kertovat meille esimerkiksi lupaehdoissa määrättyjen ravinteiden poistotehon: tulevassa vedessä on tietty määrä ravinteita ja sama mitataan lähtevästä vedestä. Poistoteho eli reduktio lasketaan näistä otettujen vesinäytteiden tuloksen pohjalta”, Lahtinen kertoo.

”Kun puhdistettu jätevesi johdetaan Taskilasta mereen, siitä ei saisi aiheutua vesistön laadullisen tilan heikkenemistä. Taskilan puhdistamon toiminnasta vastaava osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö pyrkii saavuttamaan kaikissa tilanteissa niin hyvän puhdistustuloksen, kuin se vain on meille mahdollista. Olemme mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa, joista saamme uutta tietoa jätevesien laatuun liittyen. Ympäristöasiat ja vesistöjen tilan säilyminen hyvänä ovat tietysti todella tärkeitä asioita kaikille”, Lahtinen summaa.

Jätevesitutkimuksesta apua epidemioiden torjuntaan

Jätevedestä on tutkittu tarttuvia tauteja jonkin verran. Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa on etsitty esimerkiksi polion levinneisyyttä. Jätevedestä voidaan tehokkaasti jäljittää virustauteja ja seurata niiden leviämisen nopeutta, kuten tehtiin vuonna 2020 koronaviruksen osalta.

Taskilan puhdistamo on myös mukana keväällä 2021 alkaneessa THL:n WastPan-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on luoda ennakointijärjestelmä koronan tapaisten epidemioiden havaitsemiseksi jo ennen kuin ne ovat levinneet kovin laajalle.

Virusten lisäksi jätevedestä voidaan tutkia esimerkiksi lääkeaine- tai huumausainejäämiä. 2017 Oulu oli mukana Euroopan laajuisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin antibioottiresistenttigeenien ja antibioottijäämien määrää jätevedestä.

”Haitta- ja lääkeaineet sekä mikromuovit ovat nyt tapetilla. Voi olla, että tulevaisuudessa lainsäädäntöön määritetään velvoitteet myös näiden aineiden poistamiseksi jätevesistä. Velvoitetaanko esimerkiksi sairaalat poistamaan lääkeainejäämiä jätevedestä ennen vesien johtamista viemäriin?”, Lahtinen pohtii.

Koronan jätevesiseurantaan pääsee tästä linkistä.

 

Vasemmassa koeputkessa on Taskilan jätevedenpuhdistamolle saapuvaa vettä ja oikeassa puhdistusprosessin läpikäynyttä. Kuvat: Pirkko Vääräniemi

Lue myös

Lue lisää aiheesta