Siirry suoraan sisältöön

Jaakko Kuusisto: Tuleva festivaalikesä kaipaa konkreettista ohjeistusta

26.3.2021

Näkökulma-kolumnissa Jaakko Kuusisto peräänkuuluttaa päättäjiltä konkreettisia ohjeita turvallisten tapahtumien järjestämiseen, jotta tulevana kesänä vältyttäisiin turhilta peruutuksilta.

Pinnan alla pitkään kuplinut keskustelu kulttuuri- ja tapahtuma-alan ongelmista on viime aikoina noussut esiin. Tilanteen vakavuus on ollut tiedossa pitkään, mutta jostain syystä aihe ei oikein ole ottanut tuulta alleen julkisuudessa. Nyt on toisin, ja siihen on syynsä. Marraskuun lopulla voimaan astuneista yleisötilaisuudet käytännössä estäneistä, väliaikaisiksi mielletyistä rajoituksista on tullut pysyvä olotila. Ja toisaalta, erilaisten rajoitusten kanssa on eletty jo vuosi, ja monilla alkaa olla sekä kassa että jaksaminen lopussa.

Tapahtuma-ala ei ole yksin näiden haasteiden kanssa. Itse olen viime aikoina huolestuneena ajatellut myös ravintola- ja muita pienyrittäjiä. En tietenkään kiistä rajoitustoimien tarpeellisuutta sinänsä, mutta jokin häiritsee. Olisi tärkeää, että rajoitukset perustuisivat välttämättömyyteen, ja olisivat oikein mitoitettuja ja kohdennettuja.

Suomessa näyttäisi olevan rajoituksiin liittyviä ongelmia, jotka liittyvät lainsäädäntöön ja siihen, miten ymmärrämme elinkeinotoiminnan eri muotoja. Tilanteeseen liittyy kummallisuuksia, joita kuvastaa vaikkapa tämä: alkuvuodesta olimme tilanteessa, jolloin baareissa sai olla kohtalainen määrä asiakkaita, kunhan kaikilla oli istumapaikka. Paitsi jos siinä baarissa esiintyikin vaikkapa muusikko tai runonlausuja, ja esiintymisestä oli ilmoitettu etukäteen. Tällöin baarin asiakaskunnasta muodostuikin yhtäkkiä yleisötilaisuus, jonka asiakasmäärää rajoitettiin huomattavasti tiukemmin, ihan vain siksi että sitä kutsuttiin nyt eri nimellä.

Alamme freelancereilla ja yrittäjillä ei olisi enää varaa menettää yhtäkään työtilaisuutta, jonka voisimme säilyttää.

 

Tämä esimerkki lähinnä alleviivaa sitä, että kun pandemia joskus on ohi, meillä on paljon keskusteltavaa. Yksi suurista kysymyksistä on se, miksi joitain elinkeinoja on helppo rajoittaa ilman, että rajoittamisen välttämättömyys on todettavissa? Toinen liittyy siihen, miten elinkeinon rajoittamisesta suoritettavat korvaukset tai työttömyysturva kohdentuvat. Lähtökohta tulisi olla, että rajoitustilanteissa oikeus korvauksiin on yhtäläinen toimialasta ja osittain myös työn luonteesta riippumatta. Seuraava pandemia tulee joskus, ja meillä on syytä olla toimivammat rakenteet silloin.

Juuri nyt on akuutimpiakin asioita ratkaistavana, ja yksi sellainen on tuleva festivaalikesä. Ala tarvitsisi kipeästi konkreettisen näköalan siihen, millä edellytyksillä ensi kesänä voi tapahtumia järjestää. Ikävä kyllä, kun opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä hiljattain julkaisi esityksensä turvallisesta tapahtumajärjestämisestä, se tuotti pettymyksen, koska konkretia puuttui. Itse olisin odottanut esimerkiksi, että sellaiset tapahtumat joissa yleisö on merkityillä paikoilla, kävijöiden yhteystiedot järjestäjän tiedossa, ja turvaväleistä käytännössä mahdollista huolehtia, olisivat saaneet selkeän signaalin siitä, että järjestäminen on mahdollista. Nyt sellaista signaalia ei tullut, ja kohta saattaa alkaa laajamittainen festivaalien peruminen, joka kenties kesällä huomataan turhaksi.

Alamme freelancereilla ja yrittäjillä ei olisi enää varaa menettää yhtäkään työtilaisuutta, jonka voisimme säilyttää. Teatterit ja orkesterit laativat yhdessä turvallisen tapahtumajärjestämisen ohjeet jo viime kesänä, ja syksyn yleisötapahtumissa ne osoittautuivat toimiviksi. Siinä olisi hyvä lähtökohta tulevalle kesälle.

Jaakko Kuusisto on kapellimestari, säveltäjä ja viulisti. Hän on Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestari, ja lopetti juuri yhdeksänvuotisen kautensa Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.

Lue myös