Siirry suoraan sisältöön

Ilmastonmuutos haastaa hiihtäjän ja latuolosuhteiden tekijän

10.11.2020

Leutojen talvien lisääntyminen vaatii aiempaa enemmän kalustoa, resursseja ja lumenteon osaamista. Ouluun oppia saadaan Suomen Hiihtoliitolta ja Vuokatista asti.

Ilmastonmuutos ja maastohiihdon suosion kasvaminen ovat haastava yhdistelmä laduntekijöille eri puolilla maata. Kunnollisia, pitkiä talvijaksoja on entistä vähemmän monilla paikkakunnilla, joten tykitetyn säilölumen käsittelyyn tarvitaan aiempaa enemmän ammattitaitoa.

”Urheiluopisto ja meidän pääomistaja Suomen Hiihtoliitto haluaa edistää sitä, että lumiosaamista on ympäri Suomen”, kertoo Oulussa vasta vieraillut Vuokatin Urheiluopiston huoltopäällikkö Urpo Sorsa.

Lumentekoon tarvittava kalusto ja sen kehittäminen ovat Sorsan mukaan Oulussa hyvällä mallilla. Tykkilumesta valmistettua Sankivaaran ensilumenlatua on tehty reilun 10 vuoden ajan.

”Oulun kaupunki satsaa mukavasti näihin asioihin, joten siitä on hyvä lähteä”, sanoo useilla paikkakunnilla lumenteon osaamista nähnyt Sorsa.

Sankivaaraan uusi lumen säilömispaikka

Oulussa hiihtämään pääsee perinteisesti ensimmäisenä reilun kilometrin mittaista ensilumenlatua Sankivaarassa. Sataneesta ensilumesta ei ladulla kuitenkaan ole kyse, vaan ladun viereisen lammen vedestä edellistalvena lumitykillä tehdystä ja kesän yli säilötystä lumesta.

”Oulussa haasteena on ollut veden riittävyys pienestä lammesta. Nythän on ollut sateinen syksy, mutta se auttaa meitä vasta vuoden päästä”, kertoo Oulun kaupungin liikuntapalveluiden isännöitsijä Petri Yli-Pyky.

Toinen Oulun haaste on liittynyt lumensäilömispaikkaan, joka on laduntekijöiden mukaan ollut ”Oulun lämpimin paikka”.

”No ei se ainakaan liian kylmä ollut, kun oli sorapenkka, johon aurinko paistaa”, vitsailee Veikko Patrikainen, jolla on pitkä työkokemus lumensäilönnästä Vuokatin Urheiluopistolla.

”Nyt uusi paikka on tekeillä, ja tänä talvena tehdään jäätikkä alle”, kertoo Yli-Pyky.

Lumen säilöntä aloitetaan tekemällä alustaan vähintään 20 senttimetrin paksuinen jääkerros eli jäätikkä. Jäätikän tehtävänä on estää lumen sulaminen kesän aikana maalämmön vaikutuksesta. Jäätikän valmistumisen jälkeen voidaan aloittaa lumen valmistaminen vedestä lumitykkien avulla.

Miehet.
Urpo Sorsa ja Veikko Patrikainen kertovat, että Vuokatissa on ollut omat haasteensa lumenteon kanssa. Oulu rannikkokaupunkina on heidän mukaansa vielä haastavammassa tilanteessa.

Ladunteko aloitetaan, kun on riittävän kylmä

Useimpina vuosina ensilumenlatu on Oulussa avattu marraskuun aikana. Säilötyn lumen esiin ottaminen sahanpurukasan alta aloitetaan, kun ulkoilma on tarpeeksi kylmä. Mitä kylmempi sää on, sitä paremmin lumi kestää.

”Koko ajan talven paras pakkasjakso lyhenee ja lyhenee, näin on ollut jo monta vuotta peräkkäin”, sanoo Patrikainen.

Ensilumenladulle levitettävä lumi on arvokasta, joten latupohjan tulee olla riittävän tasainen ja leveä. Epätasainen pohja syö enemmän lunta kuin tasainen pohja. Ladusta pyritään tekemään aluksi ikään kuin liian leveä, sillä se kapenee myöhemmin sulamisen yhteydessä.

Myös lumipatjasta pitää tehdä riittävän paksu. Ohuella kerroksella työ ja aineet menevät sulamisen myötä helposti hukkaan. Paksun lumikerroksen kylmämassa on suurempi ja se sulaa hitaammin kuin ohut. Lumen levittämisen yhteydessä täytyy myös huolehtia työkoneiden puhtaudesta, jotta sahanpurua ei pääse puhtaalle latupohjalle.

Sorsan mukaan Oulussa laduntekijät ovat hyvin motivoituneita ja innostuneita työhönsä.

”Katsottiin viime talven kuvia, niin hyvinkin niukalla lumella on tehty hyviä latuja ja paljon. Osaaminen ja halu tehdä hyvää on oikein hyvällä tasolla”, arvioi Sorsa.

Sahanpurukasa.
Sankivaaran ensilumenlatua varten tarvittava lumi odottaa sahanpurukasan alla ilmojen kylmenemistä. 

 

Jutun lähteenä käytetty Suomen Maastohiihto ry:n opasta ”Hiihdon olosuhteet – Lumen säilöminen”, kirjoittanut Veikko Patrikainen.

Oulussa ensilumenlatua varten tarvittava lumi tehdään ladun viereisen lammen vedestä. Kuvaaja: Hanna Sankala-Sivula

Liittyvät sisällöt

Lue myös

Lue lisää aiheesta