Siirry suoraan sisältöön

Ikäihmisen palvelut räätälöidään kunnon ja tarpeen mukaan

4.12.2021

Kun ikäihmisen arjessa tai voinnissa tapahtuu suurempia muutoksia, Oulussa tehdään ensimmäisenä kotikuntoutusarvio. Helpotusta arkeen voi löytyä kotikuntoutuksesta, kotihoidosta tai välimuotoisesta asumisesta.

Ikäihmiset ovat moninainen joukko, jonka tarpeet poikkeavat toisistaan. Omia tulevaisuuden tarpeita ja haluja kannattaakin pohtia jo ajoissa.

Kun ikäihmisen arjessa tai voinnissa tapahtuu suurempia muutoksia, Oulussa tehdään ensimmäisenä kotikuntoutusarvio. Arvion pohjalta voidaan miettiä arkea helpottavia apuvälineitä, kuten kotikuntoutusta, teknologisia ratkaisuja, kotihoitoa tai sopivaa uutta asumisvaihtoehtoa.

Kotikuntoutus antaa tukea ja ohjausta

Kotikuntoutusarvion avulla selvitetään ikäihmisen tarvitsemat palvelut. Jos ikäihminen toipuu esimerkiksi sairaudesta tai äkillisestä elämänmuutoksesta, yksi vaihtoehto voi olla 2–8 viikkoa kestävä kotikuntoutusjakso. Jakson aikana asiakas saa ohjausta ja tukea arkeensa. Suunnitelma jaksolle tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Siihen voi sisältyä esimerkiksi asiakkaan arjen toimintojen harjoittelua.

Yhtä lailla tärkeää on henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos ikäihminen pitää esimerkiksi kuorolaulusta, hänelle voidaan etsiä keinoja harrastamiseen. Jaksoa toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lähihoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja palveluohjaaja. Mukaan voidaan ottaa myös järjestöjä tai seurakunta. Kuntoutuksessa huomioidaan henkilökohtaiset mieltymykset. Jos kipupotilas pitää luonnosta, hänelle voidaan asentaa tabletille luontoääniä. Kun kipupiikki iskee, hän voi hakea helpotusta fysioterapeutin ohjaamista asennoista ja tabletilla olevasta äänimaisemasta. Parhaimmillaan jakso mahdollistaa itsenäisen kotona asumisen jatkossakin ilman säännöllistä kotihoitoa.

24/7 kotihoito hyödyntää teknologiaa

Kotihoito toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa kotihoitoa on mahdollista saada läpi vuorokauden. Kotihoidon palveluita voidaan toteuttaa etä- ja lähipalveluina, lisäksi monessa asiassa teknologia toimii arjen tukena ja turvana. Esimerkiksi pöydälle asennettavaan lääkerobottiin voidaan syöttää kerralla kahden viikon lääkeannokset. Robotti ilmoittaa, kun on aika ottaa lääkkeet ja tarjoaa oikean annoksen.

Etäkotihoidossa hoitaja ottaa yhteyden tabletin pakotetun soiton avulla sovittuina ajankohtina ja tarkistaa, onnistuuko esimerkiksi aamupalan tai lounaan lämmittäminen. Turvaa kotona-asumiseen tuo myös turvaranneke, johon voidaan tarvittaessa asettaa GPS-paikannin.

Hälytin hälyttää esimerkiksi, jos iäkäs poistuu yöllä kodista tai jos hän lähtee päivällä tutulta reitiltä kauemmas. Jos ikäihminen kokee jatkuvaa turvattomuuden tunnetta tai esimerkiksi suurta yksinäisyyttä, apu voi löytyä välimuotoisesta asumisesta. 

Välimuotoinen asuminen joustaa

Välimuotoisella asumiselle tarkoitetaan tavallisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuvaa asumista eli erilaisia joustavan palvelun asumisen yksikköjä aina yli 55-vuotiaille tarkoitetuista senioriasunnoista perhehoidon yksiköihin tai palveluasumiseen.

Senioriasunnot ovat esteettömiä kerrostaloja, joissa ei ole yhteistä ruokailutilaa eikä toimintaa. Yhteisöllisemmissä asumiskohteissa löytyy yhteiset tilat kulkureittien varrella. Palveluita voi valita omien tarpeiden mukaan: joku tarvitsee pelkän yhteisöllisen ruokailun, toisilla on tarve lisäksi kotihoidon palveluille. Erilaisten yhteisöllisten asumisratkaisujen luomisella pyritään siihen, että ikäihmisten määrän kasvaessa olisi tarjolla esteettömiä vaihtoehtoja heille, jotka eivät tarvitse tehostettua palveluasumista.

Asiantuntijoina jutussa toimivat: Oulun aluekehittäjät ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelmassa, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa (POPsote) Tarja Peltoniemi, Teija Heikkinen, Katri Ylitalo ja Maija Hanhela.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Mun Aino -lehdessä 18.11.2021.

 

Sanat kappaleeseen "On metsän siimeksessä, pien villiruusunen" muistuvat mieleen ilman laulukirjaakin, kun perhehoitaja Leena-Kaisa Lepistö säestää pianolla. Kuva: Teija Soini

Lue myös

Lue lisää aiheesta